Yhteiskunnan merkitsemät : kokemukset koulukodista 1950–1985 ja niiden muisto
Laitala, Marjo (2015-03-12)
Laitala, Marjo
M. Laitala
12.03.2015
© 2015 Marjo Laitala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503251189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503251189
Tiivistelmä
Tutkimukseni kohteena ovat olleet kokemukset koulukodista neljällä eri vuosikymmenellä, vuosina 1950–1985. Koulukotiin tuolloin sijoitettuna olleiden omat kertomukset ovat akateemisen tutkimuksen ohittama aihe, joten pyrkimys paikata historian tietoaukkoa on ollut yksi tutkimukseni tavoitteista. Lähtökohtana on ollut viitteet siitä, että lasten sijaishuollon lähimenneisyys sisältää epäkohtia, kaltoinkohtelua ja jopa väkivaltaa. Tutkimuksen tarkoitus on ollut tuottaa tietoa tästä ilmiöstä ja siten tutkimustehtävään liittyy myös vahva eettinen ulottuvuus. Kysyn: millaisia kokemuksia ja muistoja koulukotiin lähetetyillä, nyt jo keski-iän ylittäneillä ihmisillä on elämästään laitoksessa, ja miten he arvioivat siellä vietetyn ajan vaikuttaneen heidän myöhempään elämäänsä. Tutkimukseen on haastateltu 19 henkilöä.
Tutkimuksen keskeinen teoreettinen ja käsitteellinen paikannus on Michel Foucault’n käsitys vallasta. Olen valinnut Foucault’n ajatukset vallasta tutkimukseni teoreettiseksi taustaksi, sillä hänen analyysinsa siitä, että tiettyjen instituutioiden tavoite on muokata ihmisen identiteettiä, on mielestäni selitysvoimainen. Koulukoti on yksi tällaisista instituutioista. Foucault’n käsitys vallasta suhteiden verkostona auttaa toisaalta näkemään koulukotiin sijoitetut lapset ja nuoret, ei pelkästään kohteina, vaan aktiivisina toimijoina, joilla on mahdollisuus vastarintaan.
Haastattelujen perusteella koulukodin historiaa keskeisesti määrittävä ojentava ja rankaiseva ydin on säilynyt yllättävän muuttumattomana. Kertomuksissa eri vuosikymmeniltä korostuvat voimattomuuden tunteet, pelko ja väkivalta. Työnteko koulukodeissa on perustunut pakkoon ja maatilaa niiden yhteydessä on vielä 1960-luvulla ylläpidetty paljolti oppilaiden työllä ja koulunkäynnin kustannuksella.
Tutkimuksen keskeinen teoreettinen ja käsitteellinen paikannus on Michel Foucault’n käsitys vallasta. Olen valinnut Foucault’n ajatukset vallasta tutkimukseni teoreettiseksi taustaksi, sillä hänen analyysinsa siitä, että tiettyjen instituutioiden tavoite on muokata ihmisen identiteettiä, on mielestäni selitysvoimainen. Koulukoti on yksi tällaisista instituutioista. Foucault’n käsitys vallasta suhteiden verkostona auttaa toisaalta näkemään koulukotiin sijoitetut lapset ja nuoret, ei pelkästään kohteina, vaan aktiivisina toimijoina, joilla on mahdollisuus vastarintaan.
Haastattelujen perusteella koulukodin historiaa keskeisesti määrittävä ojentava ja rankaiseva ydin on säilynyt yllättävän muuttumattomana. Kertomuksissa eri vuosikymmeniltä korostuvat voimattomuuden tunteet, pelko ja väkivalta. Työnteko koulukodeissa on perustunut pakkoon ja maatilaa niiden yhteydessä on vielä 1960-luvulla ylläpidetty paljolti oppilaiden työllä ja koulunkäynnin kustannuksella.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34338]