Konstruktio ”mennä kuin X” sanomalehdissä
Linna, Laura (2015-05-25)
Linna, Laura
L. Linna
25.05.2015
© 2015 Laura Linna. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261647
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on konstruktio mennä kuin X kirjoitetussa suomen kielessä (sanomalehtikieli). Konstruktio rakentuu liikeverbistä mennä, kuin-konjunktiosta ja konjunktiota seuraavasta, varioivasta X:stä, joka on substantiivilauseke (NP), adjektiivilauseke (AP) tai verbin E-infinitiivi. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää konstruktion variaatiota kirjoitetussa suomen kielessä ja sen vakiintuneisuus kirjoitettuun suomen kieleen. Konstruktion variaatiota kuvaan selvittämällä sekä varioivan X:n muotoa ja merkitystä että koko konstruktion muotoa ja merkitystä.
Tutkimukseni on aineistopohjainen, kvalitatiivinen tutkimus, jota tukevat myös kvantitatiiviset havainnot. Tutkimusaineistoni on valikoima tekstikorpus Suomen kielen tekstikokoelman sanomalehtitekstejä, jotka ovat peräisin 1990-luvulta. Tutkimukseni teoreettinen tausta on kognitiivisessa kielentutkimuksessa, konstruktiokieliopissa ja metaforateoriassa. Kognitiivisessa kielitieteessä merkitys nousee tärkeäksi, ja merkitys on ensyklopedista eli kielellisen tiedon ja maailmaa koskevan tiedon voi erottaa toisistaan vain keinotekoisesti. Konstruktiokieliopissa mikä tahansa kielellinen kokonaisuus katsotaan konstruktioksi, kunhan jokin sen muodon tai funktion piirre ei ole ennustettavissa muista konstruktioista. Kokonaisuudet voidaan myös tallentaa konstruktioina, vaikka ne olisivat täysin ennustettavissa, kunhan ne toistuvat riittävän usein. Konstruktio on muodon ja merkityksen yhteenliittymä. Metaforat ovat konventionaalisia ja korvaamattomia, ja ne on tunnustettu normaaleiksi arkikielen ilmiöiksi.
Tutkimustulosten perusteella selviää, että konstruktion mennä kuin X varioiva X voi taipua substantiivilausekkeessa nominatiivissa, partitiivissa, inessiivissä, illatiivissa, adessiivissa, allatiivissa ja instruktiivissa. Adjektiivilausekkeessa X taipuu partitiivissa ja verbin E-infinitiivissä instruktiivissa. Osa näistä sijamuodoista on yleisempiä kuin toiset, ja kunkin sijamuodon sisältämä konstruktio mennä kuin X on vakiintunut tiettyihin merkityksiin. Tutkimustulokseeni vaikuttaa se, että tutkimusaineisto on sanomalehtikielinen. Jossain toisessa tutkimusaineistossa konstruktion variaatio ilmenisi mahdollisesti sekä muodoltaan että merkitykseltään erilaisena.
Tutkimukseni on aineistopohjainen, kvalitatiivinen tutkimus, jota tukevat myös kvantitatiiviset havainnot. Tutkimusaineistoni on valikoima tekstikorpus Suomen kielen tekstikokoelman sanomalehtitekstejä, jotka ovat peräisin 1990-luvulta. Tutkimukseni teoreettinen tausta on kognitiivisessa kielentutkimuksessa, konstruktiokieliopissa ja metaforateoriassa. Kognitiivisessa kielitieteessä merkitys nousee tärkeäksi, ja merkitys on ensyklopedista eli kielellisen tiedon ja maailmaa koskevan tiedon voi erottaa toisistaan vain keinotekoisesti. Konstruktiokieliopissa mikä tahansa kielellinen kokonaisuus katsotaan konstruktioksi, kunhan jokin sen muodon tai funktion piirre ei ole ennustettavissa muista konstruktioista. Kokonaisuudet voidaan myös tallentaa konstruktioina, vaikka ne olisivat täysin ennustettavissa, kunhan ne toistuvat riittävän usein. Konstruktio on muodon ja merkityksen yhteenliittymä. Metaforat ovat konventionaalisia ja korvaamattomia, ja ne on tunnustettu normaaleiksi arkikielen ilmiöiksi.
Tutkimustulosten perusteella selviää, että konstruktion mennä kuin X varioiva X voi taipua substantiivilausekkeessa nominatiivissa, partitiivissa, inessiivissä, illatiivissa, adessiivissa, allatiivissa ja instruktiivissa. Adjektiivilausekkeessa X taipuu partitiivissa ja verbin E-infinitiivissä instruktiivissa. Osa näistä sijamuodoista on yleisempiä kuin toiset, ja kunkin sijamuodon sisältämä konstruktio mennä kuin X on vakiintunut tiettyihin merkityksiin. Tutkimustulokseeni vaikuttaa se, että tutkimusaineisto on sanomalehtikielinen. Jossain toisessa tutkimusaineistossa konstruktion variaatio ilmenisi mahdollisesti sekä muodoltaan että merkitykseltään erilaisena.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34357]