”Tao minulle Sampo, niin saat rakkaasi takaisin” : Jadesoturi transnationaalina genrehybridinä

Abstract

Pro graduni aihe on Antti-Jussi Annilan vuonna 2006 valmistunut Jadesoturi-elokuva, jossa yhdistellään eri lajityyppejä ja kulttuurisia aineksia keskenään. Jadesoturin tarina on muokattu Kalevalasta, mutta Sammon taonta on yhdistetty kiinalaiseen kansanperinteeseen. Jadesoturi on suomalainen elokuva, mutta tuotannoltaan kansainvälinen. Tutkielmassani tarkastelen miten Jadesoturi rakentuu transnationaaliksi genrehybridiksi, eli miten siitä syntyy eri lajityyppien ja eri kansallisten kulttuurien aineksia sekoittamalla oma kokonaisuutensa. Teoria ja analyysi limittyvät työssäni: analysoin Jadesoturia sitä mukaa kun teorian käsittely etenee.

Esittelen työssäni Jadesoturi-elokuvan juonen ja sen ohjaajan AJ Annilan sekä käsittelen elokuvan tuotantoprosessia ja sen vastaanottoa niin Suomessa kuin Kiinassakin. Käytän analyysini pohjana Pietari Käävän ja Guan Wenbon tutkimusta Jadesoturin vastaanotosta kummassakin maassa. Analysoin Jadesoturia genreteorian avulla ja selvitän miten ja miksi Jadesoturi kuuluu wu xia-genreen mutta jatkaa myös suomalaisen elokuvan perinteitä, eli sitä, miten Jadesoturista muodostuu genrehybridi. Tärkeimpänä teorialähteenäni käytän Rick Altmanin Elokuva ja genre -teosta. Aasialaista elokuvaa ja wu xiaa käsitellessäni otan analysoitavaksi myös toisen elokuvan, Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme, jonka genrehybridiyteen vertaan Jadesoturia. Koska Jadesoturi on yksi versio Kalevalan tarinoista, käyn läpi myös sitä, miten Kalevalaa on vuosien saatossa elokuvan keinoin käsitelty ja miten Jadesoturi liittyy tähän jatkumoon.

Selvittelen opinnäytteessäni myös transnationaalin käsitettä ja sitä, mikä tekee Jadesoturista transnationaalin elokuvan. Tutkielmassani keskityn lähinnä transnationaalisuuden rajoja ylittävään luonteeseen. Teoriapohja transnationaalille on melko laaja, eri tieteenalat ja tutkijat näkevät sen eri tavalla ja erilaisena: esittelenkin useita eri transnationaalisuuden teorioita eri tutkijoilta mutta keskeiset käyttämäni käsitteet ovat Käävän ja Seppälän sekä Higbeen ja Limin ajatuksiin perustuvia. Otan mukaan myös tutkijoiden esille tuomia kriittisiä näkökulmia transnationaalin käsitteeseen. Käsittelen työssäni niin aasialaisen kuin suomalaisenkin elokuvan transnationaalisuutta ja analysoin miksi Jadesoturissa on nähtävissä aineksia kummastakin elokuvakulttuurista.

Jadesoturin transnationaali genrehybridiys näkyy joka tutkittavalla saralla. Se ravistelee suomalaista identiteettiä ja suomalaista elokuvatuotantoa: kansainvälisyys vietiin uudelle tasolle yhdistämällä Kalevalan tarinat kiinalaiseen kansanperinteeseen ja tekemällä yhteistyötä kiinalaisten elokuvantekijöiden kanssa. Sisältö, tuotanto, levitys, markkinointi ja vastaanotto, kaikki oli yhtä aikaa suomalaista ja kansainvälistä, siis transnationaalia.