Koskikunnostusten vaikutukset ekosysteemipalveluihin kalastajien, melojien ja ranta-asukkaiden näkökulmasta Kiiminki-, Koston- ja Simojoella

Abstract

Ihminen on vaikuttanut virtavesiin lähes koko historiansa ajan. Virtavesiä on muokattu mm. valjastamalla koskia sähköntuotantoon ja ruoppaamalla koskia taloudellisten tekijöiden vuoksi. Muokkaus on kaventanut virtavesien biodiversiteettiä. Tämä on johtanut tuottavuuden laskuun ja vaikuttanut kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluita. Suomessa virtavesiä on muokattu lähinnä tukinuiton ja vesivoimatuotannon tarpeisiin.

Virtavesikunnostukset ovat korjaavaa vesirakentamistoimintaa. Niiden avulla pyritään parantamaan joen nykyistä tilaa kohti luonnonmukaisempaa. Kunnostuksia on tehty pitkään lähinnä kalataloudellisista lähtökohdista. Joen muita käyttäjäryhmiä tai sosiaalisia seikkoja ei ole huomioitu samalla tavalla. Kunnostusvaikutusten arvioinnissa tarvitaan enemmän kokonaisvaltaista tutkimusta, jossa myös sosiaalinen näkökulma on aiempaa enemmän mukana. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kysely- ja haastatteluaineiston kautta, kuinka virkistyskäyttäjät ja ranta-asukkaat kokevat ekosysteemipalveluiden muutoksen kolmella joella Pohjois-Suomessa. Lisäksi tarkastellaan, ovatko kunnostukset onnistuneet sekä mitä hyötyjä ja haittoja kunnostuksilla on eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään virtavesien ekosysteemipalveluita ja erityisesti kulttuuripalveluita, johon kuuluu merkittävänä osana virkistyspalvelut. Aineisto koostui melojien haastatteluista (n=10) sekä ranta-asukkaiden ja kalastajien kyselyistä (n= asukkaat 302 ja kalastajat 380). Vastauksia palautui yhteensä 682, jolloin vastausprosentti oli 31.

Koskikunnostukset ovat edistäneet ranta-asukkaiden, kalastajien ja melojien kulttuuripalveluita, mutta tuotantopalveluihin kuuluvissa kalasaaliissa ei ole tapahtunut toivottua muutosta. Koskien kalastettavuus ja kalastuspaikat ovat käyttäjien mielestä parantuneet, mikä on vaikuttanut virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Maisema koettiin muuttuneen kauniimmaksi ja luonnonmukaisemmaksi sekä äänimaisema miellyttävämmäksi. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut myös asumisviihtyvyyteen, jonka koettiin parantuneen. Edellytykset virkistäytymiselle ovat yleisesti parantuneet ranta-asukkaiden ja kalastajien näkökulmasta, mutta jokien välillä oli eroavaisuuksia näiden kokemisessa.

Toisaalta kulttuuripalveluiden hyödyntämismahdollisuudet ovat osittain vaikeutuneet. Uimisen harrastaminen on hieman hankaloitunut sekä koskissa kahlaaminen ja kalastaminen ovat joidenkin mielestä vaikeutuneet pyörivien kivien ja kuoppien takia. Kiveäminen ja uoman leventäminen ovat vaikeuttaneet melomista vähäisen veden aikaan. Melominen on voinut muuttua paikoin jopa mahdottomaksi. Osa melojista arvioi kuitenkin melomisen muuttuneen mielenkiintoisemmaksi. Kunnostukset eivät ole yleensä vaikuttaneet ranta-asukkaiden ja melojien vierailutottumuksiin, kun taas kalastajat ovat hieman lisänneet kalastusta kunnostusten jälkeen.

Virkistyskäyttäjien ja ranta-asukkaiden mukaan jokiuoman kunnostukset eivät ole yksistään riittävä keino joen ekologisen tilan, virkistyskäytön ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Heidän mielestään valuma-aluetasolla tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ongelman hallintaa ja mm. turvetuotannon vaikutusten vähentämistä.