Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus pienyrittäjän näkökulmasta
Lohi, Liina-Reetta (2014-04-23)
Lohi, Liina-Reetta
L.-R. Lohi
23.04.2014
© 2014 Liina-Reetta Lohi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404241286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404241286
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten rakennusalan käännetty arvonlisäverotus toimii käytännössä ja millaisia vaikutuksia käännetyllä arvonlisäverotuksella on ollut rakennusalalla toimivien yritysten toimintaan. Tutkielmassa perehdytään erityisesti millaisia vaikutuksia käännetyllä arvonlisäverotuksella on ollut rakennusalalla toimivan pienyrittäjän asemaan ja harmaaseen talouteen.
Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään yleisesti Suomen arvonlisäverojärjestelmää, rakennustoimialaa ja rakennusalan harmaata taloutta. Teoriaosuudessa käydään läpi myös rakennuspalveluiden käännetyn arvonlisäverotuksen tavoitteet, pääpiirteet ja sen vaikutuksia elinkeinonharjoittajan asiakirjoihin, kirjanpitoon, kassavirtaan ja valtion verokertymään. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti vaikutuksiin, joita uudella lailla on rakennusalan pienyrittäjään, mikä näkyy teoriaosuudessa vähäistä liiketoimintaa ja erityisesti verohuojennuksia käsittelevässä luvussa.
Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan rakennusalan käännetyn arvonlisäverotuksen vaikutusta rakennusalalla toimivan pienyrittäjän alarajahuojennukseen ja kokonaistuloon. Tutkimuksessa havainnoidaan vaikutusta kuvaamalla kuvitteellisen pienyrittäjän alarajahuojennusta ja kokonaistuloa lakimuutoksesta edeltävänä aikana ja muutoksen jälkeen.
Tutkimuksen viimeisessä de lege ferenda pääkappaleessa esitetään perusteluja lain muuttamisen tarpeellisuudelle niin että rakennusalan pienyrittäjä olisi samassa asemassa muihin pienyrityksiin verrattuna ja pohditaan onko lain muuttamiselle riittäviä perusteluja.
Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään yleisesti Suomen arvonlisäverojärjestelmää, rakennustoimialaa ja rakennusalan harmaata taloutta. Teoriaosuudessa käydään läpi myös rakennuspalveluiden käännetyn arvonlisäverotuksen tavoitteet, pääpiirteet ja sen vaikutuksia elinkeinonharjoittajan asiakirjoihin, kirjanpitoon, kassavirtaan ja valtion verokertymään. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti vaikutuksiin, joita uudella lailla on rakennusalan pienyrittäjään, mikä näkyy teoriaosuudessa vähäistä liiketoimintaa ja erityisesti verohuojennuksia käsittelevässä luvussa.
Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan rakennusalan käännetyn arvonlisäverotuksen vaikutusta rakennusalalla toimivan pienyrittäjän alarajahuojennukseen ja kokonaistuloon. Tutkimuksessa havainnoidaan vaikutusta kuvaamalla kuvitteellisen pienyrittäjän alarajahuojennusta ja kokonaistuloa lakimuutoksesta edeltävänä aikana ja muutoksen jälkeen.
Tutkimuksen viimeisessä de lege ferenda pääkappaleessa esitetään perusteluja lain muuttamisen tarpeellisuudelle niin että rakennusalan pienyrittäjä olisi samassa asemassa muihin pienyrityksiin verrattuna ja pohditaan onko lain muuttamiselle riittäviä perusteluja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34540]