Kouluviihtyvyys 5.–6.-luokkalaisten käsityksissä kylä- ja kaupunkikouluissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden käsityksiä kouluviihtyvyydestä. Tutkimme 5.–6.-luokkalaisten kylä- ja kaupunkikoulujen oppilaiden kouluviihtyvyyttä: sen muodostumista, tasoa sekä kehittämismahdollisuuksia. Vertailemme kylä- ja kaupunkikoulujen tuloksia keskenään. Tutkimuksen tavoitteena on saada ajankohtaista tietoa kouluviihtyvyydestä, jotta osaamme tulevaisuuden opettajina vaikuttaa oppilaiden koulussa viihtymiseen myönteisesti.

Tutkimus on laadullinen ja tutkimusstrategia on fenomenografia. Aineistonkeruutapana käytettiin kirjoitelmia. Kirjoitelmapohjana toimi lomake, jossa tutkimusongelmiin haettiin vastauksia neljällä kysymyksellä. Aineisto kerättiin talvella 2014. Tutkimukseen osallistui Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista kyläkouluista kolme 5.–6. luokkaa ja Pohjois-Pohjanmaan kaupunkikouluista yksi 6. luokka ja yksi 5.–6. luokka. Aineistoksi saimme yhteensä 96 kirjoitelmaa (48+48). Aineiston analysoimme teoriasidonnaisesti laadulliselle tutkimukselle tyypillisen teemoittelun keinoin. Tutkimuksen tuloksina nähdään aineistosta muodostamamme kategoriat, joita olemme edelleen käsitelleet johtopäätöksissä sekä pohdinnassa.

Aiemmat kouluviihtyvyystutkimukset tukevat saamiamme tuloksia. Kouluviihtyvyyttä rakentavat useat eri teemat. Tärkeimpiä kouluviihtyvyyden muodostajia sekä kylä- ja kaupunkikoululaisten käsityksissä olivat opettaja, ympäristö ja ilmapiiri. Kouluviihtyvyyden tasoa tarkasteltaessa, kaupunkikoululaiset viihtyvät koulussa kyläkoululaisia paremmin. Kaupunkikouluissa koetaan vähemmän, että koulussa ei viihdytä. Kouluviihtyvyyden kehittämistä kartoitimme selvittämällä kehittäviä ja heikentäviä teemoja. Ympäristö ja opetusmenetelmät ovat tärkeimpiä teemoja sekä kehittämässä että heikentämässä oppilaiden kouluviihtyvyyttä. Kehittävistä ja heikentävistä teemoista löytyy enemmän eroavaisuuksia koulutyyppien väliltä kuin kouluviihtyvyyttä muodostavista teemoista. Tuloksista nähdään, kuinka osittain samat teemat ovat sekä muodostamassa, kehittämässä että heikentämässä kouluviihtyvyyttä.

Tutkimuksen tulokset ovat käyttökelpoisia ja osa tuloksista on sovellettavissa hyvin osaksi koulun arkea. Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyviä mahdollisuuksia opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle kouluviihtyvyyden kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden omia käsityksiä kouluviihtyvyydestä, joten saadut tulokset ovat arvokkaita opetus- ja kasvatusalan henkilöille.