Yläkoulun oppilaiden opettajiin kohdistama väkivalta opettajien kokemana
Fränti, Juho; Murto, Mika (2014-06-03)
J. Fränti; M. Murto
03.06.2014
© 2014 Juho Fränti, Mika Murto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041664
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yläkoulun oppilaiden opettajiin kohdistamaa väkivaltaa opettajien kokemana. Aihe on tullut ajankohtaiseksi mediassa esille nousseiden tapauksien myötä. Ajankohtaisuutta lisää myös alkuvuodesta 2014 voimaan astunut koulurauhan lakiuudistus, jonka mukaan opettajille on lisätty uusia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille opettajien käsityksiä ja kokemuksia kohtaamistaan väkivaltatilanteista heidän työssään. Pyrkimyksenä on tarkastella oppilaiden taholta tulleen väkivallan vaikutuksia opettajien työhön sekä hyvinvointiin. Tutkimuksessa nostetaan esille opettajien keinoja ennaltaehkäistä oppilaiden opettajiin kohdistamaa väkivaltaa yläkoulussa. Näiden tavoitteiden pohjalta muodostuvat seuraavat tutkimuskysymykset:
1. Millaisia väkivaltakokemuksia opettajat ovat kohdanneet oppilaiden taholta?
2. Miten väkivalta vaikuttaa opettajien hyvinvointiin?
3. Miten oppilaiden opettajiin kohdistamaa väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä yläkoulussa?
Pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys sisältää väkivallan määritelmän ja sen käsitteiden sekä muotojen avaamisen. Oppilaiden taholta tulevan väkivallan vaikutuksia opettajan työntekoon ja hyvinvointiin sekä sen ennaltaehkäisyä käsitellään myös viitekehyksessä. Teoriaosuudessa nostetaan esille myös muutaman aiemman tutkimuksen tuloksia.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusotteeltaan fenomenografinen. Tutkimustulokset on analysoitu käyttämällä fenomenografista analyysimenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimushaastatteluilla, joita kertyi yhdeksän kappaletta. Lopulliseen tutkimukseen päätyi yhdeksästä haastattelusta kuusi, koska osa aineistosta alkoi toistamaan itseään. Kuudesta haastateltavasta kolme on naisia ja kolme miehiä.
Tutkimustuloksista selviää, että oppilaiden opettajiin kohdistama väkivalta on ollut pääosin henkistä. Väkivaltatapaukset ovat olleet satunnaisia. Pääasiassa oppilaiden ohjeistaminen on laukaissut väkivaltatilanteet. Näillä tilanteilla on ollut hetkellinen vaikutus opettajien työpäivään. Naisopettajille väkivaltatapauksilla oli hieman vaikutusta oppilaan kohtaamiseen. Opettajat pitivät konfliktitilanteiden purkamisessa työyhteisöä avoimena ympäristönä. Suurin osa korosti rehtorin roolia tilanteiden selvittämisessä. Väkivallan ennaltaehkäisyssä pidettiin tärkeänä koulun johdon jämäkkyyttä sekä johdonmukaisuutta. Moni opettaja nosti esille myös ryhmäkokojen suuruuden väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä.
Tuloksia verrataan aiempiin tutkimuksiin ja niistä on löydettävissä samankaltaisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä pienen otannan vuoksi. Tutkimuksen luotettavuutta tukee avoimuus ja tutkimuksen toteuttamisen tarkka selostus. Suurin osa aiemmista tutkimuksista on määrällisiä, joten laadullinen tutkimus aiheesta tuo tieteenkentälle uutta näkökulmaa.
Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille opettajien käsityksiä ja kokemuksia kohtaamistaan väkivaltatilanteista heidän työssään. Pyrkimyksenä on tarkastella oppilaiden taholta tulleen väkivallan vaikutuksia opettajien työhön sekä hyvinvointiin. Tutkimuksessa nostetaan esille opettajien keinoja ennaltaehkäistä oppilaiden opettajiin kohdistamaa väkivaltaa yläkoulussa. Näiden tavoitteiden pohjalta muodostuvat seuraavat tutkimuskysymykset:
1. Millaisia väkivaltakokemuksia opettajat ovat kohdanneet oppilaiden taholta?
2. Miten väkivalta vaikuttaa opettajien hyvinvointiin?
3. Miten oppilaiden opettajiin kohdistamaa väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä yläkoulussa?
Pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys sisältää väkivallan määritelmän ja sen käsitteiden sekä muotojen avaamisen. Oppilaiden taholta tulevan väkivallan vaikutuksia opettajan työntekoon ja hyvinvointiin sekä sen ennaltaehkäisyä käsitellään myös viitekehyksessä. Teoriaosuudessa nostetaan esille myös muutaman aiemman tutkimuksen tuloksia.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusotteeltaan fenomenografinen. Tutkimustulokset on analysoitu käyttämällä fenomenografista analyysimenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimushaastatteluilla, joita kertyi yhdeksän kappaletta. Lopulliseen tutkimukseen päätyi yhdeksästä haastattelusta kuusi, koska osa aineistosta alkoi toistamaan itseään. Kuudesta haastateltavasta kolme on naisia ja kolme miehiä.
Tutkimustuloksista selviää, että oppilaiden opettajiin kohdistama väkivalta on ollut pääosin henkistä. Väkivaltatapaukset ovat olleet satunnaisia. Pääasiassa oppilaiden ohjeistaminen on laukaissut väkivaltatilanteet. Näillä tilanteilla on ollut hetkellinen vaikutus opettajien työpäivään. Naisopettajille väkivaltatapauksilla oli hieman vaikutusta oppilaan kohtaamiseen. Opettajat pitivät konfliktitilanteiden purkamisessa työyhteisöä avoimena ympäristönä. Suurin osa korosti rehtorin roolia tilanteiden selvittämisessä. Väkivallan ennaltaehkäisyssä pidettiin tärkeänä koulun johdon jämäkkyyttä sekä johdonmukaisuutta. Moni opettaja nosti esille myös ryhmäkokojen suuruuden väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä.
Tuloksia verrataan aiempiin tutkimuksiin ja niistä on löydettävissä samankaltaisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä pienen otannan vuoksi. Tutkimuksen luotettavuutta tukee avoimuus ja tutkimuksen toteuttamisen tarkka selostus. Suurin osa aiemmista tutkimuksista on määrällisiä, joten laadullinen tutkimus aiheesta tuo tieteenkentälle uutta näkökulmaa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38358]