Työyhteisön kehittämisprosessi päiväkodissa
Kotila, Anniina; Lehtosalo, Erja (2014-01-16)
A. Kotila; E. Lehtosalo
16.01.2014
© 2014 Anniina Kotila, Erja Lehtosalo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402131100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402131100
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on seurata Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa mukana olevan kehittämispäiväkodin työyhteisön kehittämisprosessia. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma rahoittaa Lapsen hyvä arki 2 -hanketta, joka on osa pohjoisen alueen Kaste-PaKaste 2 -hankekokonaisuutta. Kehittämistyössä keskitytään päiväkodin pienryhmäpedagogiikan kehittämiseen yhdessä konsultin kanssa. Pro gradu -tutkielmassa tehtävänä oli koota yhteen kehittämisprosessin vaiheita ja tuloksia. Tutkielman keskeinen teoreettinen tausta pohjautuu työyhteisön kehittämisteorioihin, lisäksi avataan pienryhmäpedagogiikan käsitettä.
Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Aineisto on kerätty haastattelujen, kontekstianalyysilomakkeiden, havainnointien, henkilökunnan omien päiväkirjamerkintöjen sekä konsultaatioiltojen yleisten kuvausten avulla. Heikkisen (2007a, s. 196–197) mukaan useaa eri aineistonkeruumenetelmää käytettäessä puhutaan toimintatutkimuksesta. Toimintatutkimukselle on ominaista, että sillä pyritään saamaan välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimuksesta. Toimintatutkimuksessa itse tutkimisen lisäksi olennaista on myös se, että toimintaa kehitetään samanaikaisesti.
Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämispäiväkodin työntekijät olivat tyytyväisiä hankkeen myötä tapahtuneeseen kehitykseen. Työntekijöiden haastattelusta selvisi, että pedagogisia toimintatapoja on alettu pohtia syvällisemmin ja niitä on muutettu lapsilähtöisemmiksi. Työntekijöiden mukaan pienryhmätoiminta oli rauhoittanut ja selkiyttänyt arkea. Kehittämisprosessi koettiin kaiken kaikkiaan positiivisena. Myös konsultin mukanaolo nähtiin välttämättömänä kehittämisprosessin kannalta.
Kontekstianalyysilomake, jonka työntekijät täyttivät sekä syksyllä että keväällä, on laajan arvioinnin väline päivähoidon kontekstin arviointiin. Verrattaessa syksyn ja kevään kontekstianalyysilomakkeista saatuja tuloksia toisiinsa, ilmeni, että kevään osalta kaikki osa-alueet toteutuivat syksyä paremmin. Työntekijöiden mielestä eniten parannusta oli tapahtunut työntekijän kasvatustiedossa ja -tietoisuudessa, siirtymätilanteissa, lasten perusturvassa sekä pedagogiikassa ja toiminnan sisällössä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa hankkeessa mukana olleissa päiväkodeissa. Tutkimuksemme tulosten tavoitteena onkin kannustaa päiväkotien työyhteisöjä kehittämisprosessiin ja erityisesti pienryhmäpedagogiikan kehittämiseen.
Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Aineisto on kerätty haastattelujen, kontekstianalyysilomakkeiden, havainnointien, henkilökunnan omien päiväkirjamerkintöjen sekä konsultaatioiltojen yleisten kuvausten avulla. Heikkisen (2007a, s. 196–197) mukaan useaa eri aineistonkeruumenetelmää käytettäessä puhutaan toimintatutkimuksesta. Toimintatutkimukselle on ominaista, että sillä pyritään saamaan välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimuksesta. Toimintatutkimuksessa itse tutkimisen lisäksi olennaista on myös se, että toimintaa kehitetään samanaikaisesti.
Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämispäiväkodin työntekijät olivat tyytyväisiä hankkeen myötä tapahtuneeseen kehitykseen. Työntekijöiden haastattelusta selvisi, että pedagogisia toimintatapoja on alettu pohtia syvällisemmin ja niitä on muutettu lapsilähtöisemmiksi. Työntekijöiden mukaan pienryhmätoiminta oli rauhoittanut ja selkiyttänyt arkea. Kehittämisprosessi koettiin kaiken kaikkiaan positiivisena. Myös konsultin mukanaolo nähtiin välttämättömänä kehittämisprosessin kannalta.
Kontekstianalyysilomake, jonka työntekijät täyttivät sekä syksyllä että keväällä, on laajan arvioinnin väline päivähoidon kontekstin arviointiin. Verrattaessa syksyn ja kevään kontekstianalyysilomakkeista saatuja tuloksia toisiinsa, ilmeni, että kevään osalta kaikki osa-alueet toteutuivat syksyä paremmin. Työntekijöiden mielestä eniten parannusta oli tapahtunut työntekijän kasvatustiedossa ja -tietoisuudessa, siirtymätilanteissa, lasten perusturvassa sekä pedagogiikassa ja toiminnan sisällössä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa hankkeessa mukana olleissa päiväkodeissa. Tutkimuksemme tulosten tavoitteena onkin kannustaa päiväkotien työyhteisöjä kehittämisprosessiin ja erityisesti pienryhmäpedagogiikan kehittämiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]