S100B-proteiini lasten kuumekouristuksissa

Abstract

S100B-proteiini on gliasoluspesifinen proteiini, jota vapautuu verenkiertoon aivovaurioiden yhteydessä. Kohonneet pitoisuudet korreloivat aivovaurion vaikeusasteen ja lopputuleman kanssa. S100B-proteiini toimii myös merkkiaineena veri—aivoesteen toimintahäiriöille. Lapsilla kohonneet proteiinipitoisuudet on liitetty astrosyyttivaurion markkereiksi jopa lievän aivovamman jälkeen. On mahdollista, että kuumekouristusten yhteydessä seerumin ja likvorin S100B-proteiinipitoisuudet nousevat ollen merkkinä aivoissa käynnissä olevasta patologisesta prosessista ja ennustavat kohtausten uusiutumistodennäköisyyttä. Tässä tutkimuksessa mittasimme seerumin ja likvorin S100B-proteiinipitoisuudet 103 lapselta, jotka olivat sairastaneet ensimmäisen kuumekouristuksensa. 33 lapsipotilasta, joilla oli akuutti kuumeinen infektio ilman kouristuksia, toimivat kontrolleina seerumipitoisuuksien suhteen. Kuumekouristajapotilailla S100B-proteiinipitoisuuksien keskiarvo likvorissa oli 0,21 μg/l ja seerumissa 0,12 μg/l. Kontrollipotilailla vastaava seerumipitoisuuksien keskiarvo oli 0,11 μg/l (ero 0,01 μg/l, 95 %:n luottamusväli -0,02—0.04 μg/l, P = 0,46). Seerumin S100B-proteiinipitoisuus oli riippuvainen potilaiden iästä (r = -0,28, P = 0,008) alle neljävuotiailla lapsilla. Pitoisuus ei kuitenkaan ennustanut kuumekouristuksen vaikeusastetta eikä kohtauksen uusiutumista. Aikaviiveellä kuumekouristuskohtauksen alkamisesta sairaalaan saapumiseen ei ollut korrelaatiota S100B-pitoisuuksiin seerumi- (r = -0,130, P = 0,28) eikä likvorinäytteissä (r = -0,091, P = 0,52). Tutkimustuloksemme tukevat aiempaa käsitystä siitä, että kuumekouristukset ovat vaarattomia kehittyville aivoille.