Wildlife-matkailun aluetaloudelliset vaikutukset : tarkastelussa kalastus- ja metsästysmatkailu Lapin ja Kainuun maakunnissa

Tutkielmassa tarkastellaan wildlife-matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tavoitteena on selvittää valtion maiden kalastus- ja metsästysmatkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Lapin ja Kainuun maakunnissa vuonna 2013. Lisäksi tarkoituksena on vertailla tuloksia kohdealueiden ja -ryhmien välillä, sekä arvioida kuinka paljon kalastus- ja metsästysmatkailijat kuluttivat rahaa yhteensä koko matkan aikana.

Työn teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta keskeisestä osasta. Ensimmäiseksi käsitellään yleisesti wildlife-matkailuun liittyvää teoriakeskustelua sekä paneudutaan tarkemmin kalastus- ja metsästysmatkailuun. Toisessa osiossa tarkastellaan matkailun aluetaloudellisia hyöty- ja haittavaikutuksia. Lisäksi käsitellään aluetaloudellisten vaikutusten muodostumista ja käydään läpi yleisimmät tutkimusmenetelmät.

Tutkimusaineisto on kerätty osana Metsähallituksen eräpalveluiden aluetaloushanketta. Hankkeessa kehitetään Metsähallituksen kalastus- ja metsästyslupa-asiakkaiden aluetaloudellisten vaikutusten seurantamenetelmää yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Aineisto kerättiin Internet-kyselynä kesän ja syksyn 2013 aikana. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin pohjoismaisen mallin menomenetelmää, jossa hyödynnettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saatavia ilmaisia aineistoja.

Lapin maakunnan kalastus- ja metsästysmatkailun välittömät tulovaikutukset olivat vuonna 2013 vajaa 8 miljoonaa euroa, josta kalastusmatkailun osuus oli noin 5 miljoonaa euroa ja metsästysmatkailun 3 miljoonaa euroa. Välitön kalastusmatkailutyöllisyys oli 22 henkilötyövuotta ja metsästysmatkailutyöllisyys 13 henkilötyövuotta. Yhteensä Lapin kalastus- ja metsästysmatkailun työllisyysvaikutus oli 35 henkilötyövuotta.

Kainuun maakunnassa kalastus- ja metsästysmatkailun välittömät tulovaikutukset olivat vuonna 2013 yhteensä noin 3 miljoona euroa, josta kalastusmatkailun osuus oli 1,2 miljoonaa euroa ja metsästysmatkailun 1,8 miljoonaa euroa. Välitön kalastusmatkailutyöllisyys oli vajaa 6 henkilötyövuotta ja metsästysmatkailutyöllisyys 8 henkilötyövuotta. Yhteensä Kainuun kalastus- ja metsästysmatkailun työllisyysvaikutus oli 14 henkilötyövuotta.

Tutkimuksen tulokset tulo- ja työllisyysluvuista eivät vaikuta olevan liioiteltuja. Vertailu on kuitenkin haastavaa, sillä kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu. Kokonaisuudessaan kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset Lapin ja Kainuun maakunnissa ovat tulosten mukaan suhteellisen pieniä. Hyötyvaikutuksia alueiden talouksille voitaisiin lisätä, mikäli kalastus- ja metsästysmatkailu kehittyisivät elinkeinoina ja saisivat paremman jalansijan Suomen matkailussa.