Kontrolloitua hulluttelua : musiikkikasvattajien käsityksiä heittäytymiskyvystä
Ruokamo, Annamaija; Ojala, Anni (2014-05-15)
A. Ruokamo; A. Ojala
15.05.2014
© 2014 Annamaija Ruokamo, Anni Ojala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405161401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405161401
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan musiikkikasvattajien käsityksiä heittäytymiskyvystä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ilmiöt vaikuttavat musiikkikasvattajana heittäytymiskykyyn ja tarvitaanko musiikin opettamisessa ja oppimisessa heittäytymiskykyä. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, miten musiikkikasvattaja voi mahdollistaa heittäytymiskyvyn oppilailleen.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja vahvasti aineistolähtöinen, eli se ei pohjaa valmiisiin teorioihin. Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin neljältä musiikkikasvattajalta Oulussa kesällä 2013. Haastattelut kestivät puolesta tunnista kahteen tuntiin ja litteroitua haastatteluaineistoa kertyi 47 sivua. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista analyysiä.
Aineiston perusteella kävi ilmi, että heittäytymiskyky on kokonaisvaltaista avoimuutta ja tekemistä. Analyysin pohjalta voitiin todeta, että heittäytymiskyky koostuu kolmesta ulottuvuudesta: psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä. Musiikkikasvattajien käsitysten mukaan heittäytymiskyky on opettajalle hyödyllinen taito ja sen nähtiin kuuluvan tärkeänä osana opettajan ammattitaitoon. Musiikkikasvattajat näkivät heittäytymiskyvyn tuovan lisäarvoa opetukseen, sillä se auttaa muun muassa opettamaan enemmän musiikista ja muusikkoudesta. Heittäytymiskyvyn koettiin myös lisäävän opettajan työn mielekkyyttä ja vaihtelevuutta sekä auttavan yllättävien tilanteiden hallinnassa.
Musiikkikasvattajien käsitysten mukaan opettajalla on suuri merkitys oppilaan heittäytymiskyvyn kehittymiseen. Heittäytymiskyvyn todettiin mahdollistavan opettajalta täyden läsnäolon ja oppilaiden innostamisen. Omalla toiminnallaan opettaja voi auttaa oppilasta kehittymään, mutta pahimmillaan hän voi aiheuttaa myös heittäytymisen lukkoja.
Tutkimuksessa nousi esille heittäytymiskyvyn tärkeys opettajan työssä. Se kehitti tutkijoiden omaa musiikkikasvattajuutta ja tietämystä musiikin opettamisesta, ja voidaan olettaa, että tutkimus voi toimia myös muiden alaa opiskelevien ja alalla työskentelevien pohdinnan tukena. Tutkimuksen kautta avautui myös hedelmällisiä jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja vahvasti aineistolähtöinen, eli se ei pohjaa valmiisiin teorioihin. Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin neljältä musiikkikasvattajalta Oulussa kesällä 2013. Haastattelut kestivät puolesta tunnista kahteen tuntiin ja litteroitua haastatteluaineistoa kertyi 47 sivua. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista analyysiä.
Aineiston perusteella kävi ilmi, että heittäytymiskyky on kokonaisvaltaista avoimuutta ja tekemistä. Analyysin pohjalta voitiin todeta, että heittäytymiskyky koostuu kolmesta ulottuvuudesta: psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä. Musiikkikasvattajien käsitysten mukaan heittäytymiskyky on opettajalle hyödyllinen taito ja sen nähtiin kuuluvan tärkeänä osana opettajan ammattitaitoon. Musiikkikasvattajat näkivät heittäytymiskyvyn tuovan lisäarvoa opetukseen, sillä se auttaa muun muassa opettamaan enemmän musiikista ja muusikkoudesta. Heittäytymiskyvyn koettiin myös lisäävän opettajan työn mielekkyyttä ja vaihtelevuutta sekä auttavan yllättävien tilanteiden hallinnassa.
Musiikkikasvattajien käsitysten mukaan opettajalla on suuri merkitys oppilaan heittäytymiskyvyn kehittymiseen. Heittäytymiskyvyn todettiin mahdollistavan opettajalta täyden läsnäolon ja oppilaiden innostamisen. Omalla toiminnallaan opettaja voi auttaa oppilasta kehittymään, mutta pahimmillaan hän voi aiheuttaa myös heittäytymisen lukkoja.
Tutkimuksessa nousi esille heittäytymiskyvyn tärkeys opettajan työssä. Se kehitti tutkijoiden omaa musiikkikasvattajuutta ja tietämystä musiikin opettamisesta, ja voidaan olettaa, että tutkimus voi toimia myös muiden alaa opiskelevien ja alalla työskentelevien pohdinnan tukena. Tutkimuksen kautta avautui myös hedelmällisiä jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37130]