Karkeamotorisen kehityksen viivästymän havainnointi varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena on tutkia miten lastentarhanopettajat ja alkuopettajat havainnoivat karkeamotorista kehitystä varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Haluan myös tietää mitä tapahtuu, kun he epäilevät karkeamotorisessa kehityksessä viivästymää tai kun viivästymä todetaan. Tarkoituksena on selvittää millaista osaamista heillä on karkeamotorisen kehityksen viivästymiseen liittyen. Tutkimuksen kohteena on neljä lastentarhanopettajaa ja neljä alkuopettajaa, jotka työskentelevät eri päiväkodeissa ja kouluissa eri puolilla Suomea. Tutkimukseni on fenomenografinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua.

Karkeamotoriset ongelmat ovat varsin pysyviä ja niillä on yhteyksiä muihin kehityksen ongelmiin. Olisikin tärkeää havaita ne luotettavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun lapsella todetaan karkeamotorisen kehityksen viivästymä, tulisi tukitoimet ja kuntoutus aloittaa välittömästi. (Ahonen, 2002, 285.) Haastattelemani lastentarhanopettajat ja alkuopettajat olivat havainneet karkeamotorisen kehityksen viivästymän yhteyden muihin kehityksen ongelmiin. Myös tukitoimia tehtiin inkluusion mukaisesti siihen päiväkotiryhmään ja koululuokkaan, jossa lapsi jo oli.

Tutkimukseni löydöt osoittavat, että karkeamotorista kehitystä havainnoidaan lähinnä päiväkodin arjessa ja koulussa väli- ja liikuntatunneilla. Haastatellut lastentarhanopettajat ja alkuopettajat toivovat saavansa lisäkoulutusta lasten karkeamotorisen kehityksen viivästymän havaitsemiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuksessa huomataan lasten karkeamotorisen kehityksen viivästymät hyvin ja lapsen siirtyessä koulun puolelle on tukitoimet jo käytössä. Arviointivälineiden vähäinen käyttö niin varhaiskasvatuksessa kuin alkuopetuksessa ilmeni tutkimuksessani. Tulevaisuudessa tulisikin kehittää karkeamotorisen kehityksen viivästymän havaitsemiseen päiväkodin ja koulun arkeen soveltuva helppokäyttöinen arviointimenetelmä.