Angiotensiinikonvertaasientsyymigeenin muuntelu suomalaisilla urheilijoilla
Kiiskilä, Jukka (2014-12-02)
Kiiskilä, Jukka
J. Kiiskilä
02.12.2014
© 2014 Jukka Kiiskilä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412042094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412042094
Tiivistelmä
Angiotensiinikonvertaasientsyymin (ACE) geenimuuntelun on todettu vaikuttavan nopeus- ja kestävyysurheilulajeissa menestymiseen. I-alleeli näyttää useissa aineistoissa olevan tavallista yleisempi kestävyysurheilijoilla ja D-alleelia esiintyy puolestaan korostetusti nopeus- ja voimaurheilulajien edustajilla. Yksittäisten tutkimusten välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua eikä edellä kuvatun kaltaista yhteyttä ole aina löydetä. Eroja voivat selittää esimerkiksi tutkimuspopulaatioiden väliset erot etnisessä taustassa, sukupuolijakaumassa tai toisaalta siinä miten urheilijat on jaettu analyysejä varten nopeus- ja kestävyysurheilijoiden ryhmiin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin 141 suomalaisen urheilijan ja 200 harrasteliikkujan genotyyppikoostumus. Urheilijat jaettiin kahdella eri tavalla analyysiryhmiin. Ensimmäisessä jaossa jako nopeus- (n= 89) ja kestävyysurheilijoihin (n=52) tapahtui urheilijan edustaman lajin mukaisesti. Toinen jako perustui puolestaan kilpasuorituksen kestoon ja tutkittavia ryhmiä muodostui näin kolme: lyhyen matkan urheilijat (n= 49), keskimatkan urheilijat (n= 39) ja pitkän matkan urheilijat (n=11). ACE-genotyyppien jakaumissa ei havaittu eroja yhdessäkään urheilijaryhmässä kontrolliryhmään verrattuna huolimatta siitä tarkasteltiinko urheilijoista ainoastaan kansainvälisen tason urheilijoita. Toisaalta nopeus- ja kestävyysurheilijoiden välilläkään ei todettu genotyyppi- tai alleelifrekvensseissä eroja. D-alleelin frekvenssissä ei tapahtunut odotetun laista kasvua kilpasuorituksen keston lyhentyessä.
Tutkimus ei tue vallalla olevaa käsitystä, jonka mukaan I-alleeli kytkeytyy parempaan suorituskykyyn kestävyysurheilu- ja D-alleeli nopeus- ja voimaurheilulajeissa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin 141 suomalaisen urheilijan ja 200 harrasteliikkujan genotyyppikoostumus. Urheilijat jaettiin kahdella eri tavalla analyysiryhmiin. Ensimmäisessä jaossa jako nopeus- (n= 89) ja kestävyysurheilijoihin (n=52) tapahtui urheilijan edustaman lajin mukaisesti. Toinen jako perustui puolestaan kilpasuorituksen kestoon ja tutkittavia ryhmiä muodostui näin kolme: lyhyen matkan urheilijat (n= 49), keskimatkan urheilijat (n= 39) ja pitkän matkan urheilijat (n=11). ACE-genotyyppien jakaumissa ei havaittu eroja yhdessäkään urheilijaryhmässä kontrolliryhmään verrattuna huolimatta siitä tarkasteltiinko urheilijoista ainoastaan kansainvälisen tason urheilijoita. Toisaalta nopeus- ja kestävyysurheilijoiden välilläkään ei todettu genotyyppi- tai alleelifrekvensseissä eroja. D-alleelin frekvenssissä ei tapahtunut odotetun laista kasvua kilpasuorituksen keston lyhentyessä.
Tutkimus ei tue vallalla olevaa käsitystä, jonka mukaan I-alleeli kytkeytyy parempaan suorituskykyyn kestävyysurheilu- ja D-alleeli nopeus- ja voimaurheilulajeissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29959]