”Siinä tulee ymmärrys ehkä syvemmäksi...” : käsityksiä prosessidraaman käytöstä kiusaamisen käsittelyssä

Abstract

Kiusaamista ilmenee niin koululaisten kuin alle kouluikäisten keskuudessa. Opettajat tarvitsevat kiusaamisen ehkäisemiseen ja käsittelyyn konkreettisia välineitä, joita vastavalmistuneilla ei useinkaan ole. Tällä kasvatustieteen pro gradu -työllä välitämme opettajille tietoa prosessidraaman mahdollisuuksista kiusaamisen käsittelyssä ja tarjoamme tutkimustulosten pohjalta johdetun mallin, jota opettajat voivat soveltaa oman lapsiryhmänsä kanssa.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kiusaamista prosessidraaman kontekstissa. Kiusaamisen ja prosessidraaman aihepiirit toimivat siten tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Kiusaamisen määrittely auttaa koko koulun tai päiväkodin yhteisöä havainnoimaan kiusaamista ja puuttumaan siihen. Tietämys prosessidraamasta opetusmenetelmänä antaa puolestaan opettajalle välineet, joiden avulla hän ohjaa lapsia tutkimaan ilmiötä. Prosessidraaman taustalla vaikuttavat erilaiset teoriat yhteistoiminnallisesta oppimisesta.

Tutkielma on toteutettu fenomenografisella lähestymistavalla, jossa keskitytään erilaisten käsitysten ja niiden variaation esille tuomiseen tutkittavasta aiheesta. Tässä se tarkoittaa opettajaksi opiskelevien käsityksiä prosessidraaman käytöstä kiusaamisen käsittelyssä. Aineisto on kerätty haastattelemalla viittä Oulun yliopiston luokanopettaja- ja varhaiskasvatuksen opiskelijaa, ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Pääongelmana tutkielmassa on selvittää millaisia käsityksiä opiskelijoilla on prosessidraaman käytöstä kiusaamisen käsittelyssä. Se voidaan jakaa kolmeen alaongelmaan: Millainen toimintamenetelmä prosessidraama on kiusaamisen käsittelyssä? Millaista kiusaamisesta oppiminen on prosessidraamassa? Millaisia käsityksiä opiskelijoilla on kiusaamisesta ja millaisina lasten kiusaamiskäsitykset näyttäytyvät opiskelijoille? Tavoitteenamme on tutkimusongelman avulla jäsentää opettajaksi opiskelevien käsityksiä kiusaamisesta ja sen käsittelystä prosessidraaman avulla sekä tuoda esille opiskelijoiden käsityksiä kiusaamisesta ilmiönä ja tarjota lukijoille välineitä kiusaamisen käsittelyyn.

Aineiston analyysissä opiskelijoiden käsityksistä rakentui kolme pääkategoriaa, joissa opiskelijoiden käsityksiä kuvataan yksityiskohtaisempien alakategorioiden avulla. Opiskelijoiden käsityksiä prosessidraamasta toimintamenetelmänä tarkastellaan työpajatoiminnan valmisteluun, toteutumiseen ja jatkamiseen sekä osallisuuteen, aikuisen rooliin ja toimintamenetelmän soveltamiseen liittyvien käsitysten kautta. Käsityksiä prosessidraamassa oppimisesta kuvataan seuraavissa alakategorioissa: mitä prosessidraamassa opitaan, miten prosessidraamassa opitaan, lapsilähtöisyys oppimisen taustalla, yhteistoiminnallinen oppiminen sekä prosessidraamassa oppimisen vertailua luokassa oppimiseen. Tutkimushavainnot kiusaamiskäsityksistä jakautuvat kahteen alakategoriaan: opiskelijoiden käsityksiin kiusaamisesta sekä opiskelijoiden käsityksiin lasten kiusaamiskäsityksistä. Analyysi ja tutkimushavainnot raportoidaan yksityiskohtaisesti tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi.

Opiskelijoiden käsitysten mukaan prosessidraama soveltuu hyvin toimintamenetelmänä kiusaamisen käsittelyyn. Menetelmä vaatii sekä valmistelua että jatkokäsittelyä ja ryhmällä on vaikutusta menetelmän käyttöön, mutta ennen kaikkea toimintamenetelmä osallistaa lapsia käsittelemään kiusaamista monesta eri näkökulmasta. Aikuisen tulee luoda draamalliselle ilmaisulle turvallinen ilmapiiri. Lisäksi hänen roolinsa menetelmässä on kannustava, toimintaa eteenpäin ohjaava ja lasten ideoille sekä toiminnalle tilaa antava. Prosessidraaman perusteet tunteva opettaja voi soveltaa toimintamenetelmää omalle ryhmälleen sopivaksi. Prosessidraamassa opitaan kiusaamisesta ilmiönä, omista mahdollisuuksista toimia kiusaamistilanteessa sekä sosio-emotionaalisia taitoja osallistumisen, ryhmässä toimimisen, leikin ja pohtimisen kautta. Prosessidraama on opiskelijoiden mukaan lapsilähtöinen ja yhteistoiminnallinen oppimismenetelmä, jonka avulla lasten ymmärrys kiusaamisilmiöstä laajenee ja syvenee. Kiusaaminen on opiskelijoiden käsitysten mukaan fyysistä, psyykkistä ja verbaalista toisen ihmisen kaltoin kohtelua, joka voi olla ulospäin näkyvää tai huomaamatonta. Se voi ilmetä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kokemuksena kiusaaminen on opiskelijoiden mukaan subjektiivista ja se herättää ihmisissä erilaisia tunteita. Lasten kiusaamiskäsitykset kuvastuvat opiskelijoiden mukaan ratkaisuissa, joita he tuovat esille kiusaamisen käsittelemisessä prosessidraaman avulla. Lasten käsitykset kiusaamisesta näyttäytyivät opiskelijoille siten, että niin lapsilla kuin aikuisilla on mahdollisuus vaikuttaa kiusaamisen loppumiseen.