Liikunnan oppilasarvioinnin käytänteet : kyselytutkimus Kainuun alakouluissa
Eskelinen, Tiina; Vikholm, Iida-Riikka (2013-05-09)
Eskelinen, Tiina
Vikholm, Iida-Riikka
T. Eskelinen; I.-R. Vikholm
09.05.2013
© 2013 Tiina Eskelinen, Iida-Riikka Vikholm. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306141606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306141606
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee liikuntaa alakoulussa opettavien opettajien liikunnan oppilasarvioinnissa käyttämiä menetelmiä ja osa-alueita. Tavoitteena oli selvittää mitkä asiat vaikuttavat liikunnan oppilasarviointiin alakoulussa, minkä painoarvon opettajat antavat millekin liikunnan arvioinnin osa-alueelle ja mitä menetelmiä opettajat käyttävät arviointitietoa kerätessään. Tutkimuksen kohteena olivat myös selvittää opettajien mielipiteitä arvioinnin haastavuudesta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös onko opetuskokemuksella ja koulutustaustalla vaikutusta arviointiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten opettajat kokevat mahdollisen lisäkoulutuksen tarpeen arvioinnin kokemiseen liittyen.
Oppimiskäsityksen muuttuessa behavioristisesta kohti kognitiivista myös arvioinnin luonne on muuttunut. Arviointi nähdään prosessina, joka on osana kaikkia oppimisen ja opettamisen vaiheita. Sillä nähdään olevan vaikutusta oppilaan oppimiseen ja oppimisprosessin kulkuun. Liikunnan opetuksen keskeinen tavoite on liikunnalliseen elämäntapaan kasvattaminen ja tässä myös arvioinnin merkitys korostuu. Kokonaisuudessaan arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Opettaja tekee arviointiaan oman persoonansa myötä, jolloin opettajan arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys vaikuttavat työskentelyn taustalla.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kainuun alueen alakoulujen liikuntaa opettavat opettajat. Kyselyn vastaajajoukon koko oli 86 kappaletta kahdeltakymmeneltäyhdeksältä koululta. Kyselyyn vastasi 53 naista ja 33 miestä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti, jota laajennettiin avoimilla kysymyksillä. Kyselylomakkeessa oli yhteensä kymmenen kysymystä, joista seitsemän oli monivalinta- tai suljettuja kysymyksiä ja kolme avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin keväällä 2012 postikyselynä. Analysointimenetelminä tutkimusongelmiin vastattaessa käytettiin frekvenssianalyysia, keskiarvoa, keskihajontaa sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Avoimia kysymyksiä luokiteltiin aihealueittain, joista etsittiin täydennyksiä opettajien antamiin vastauksiin kvantitatiivisten kysymysten lisäksi.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että tutkimuksessa esitetyistä liikunnan oppilasarvioinnin osa-alueista opettajat painottivat eniten kiinnostusta ja asennetta sekä liikuntataitoja. Pienin painoarvo oli puolestaan liikuntatiedoilla. Arviointimenetelminä opettajat käyttivät eniten selkeästi eniten havainnointia ja tarkkailua. Arviointimenetelmistä vähiten opettajat käyttivät työssään portfoliota, kirjallisia liikuntatietoja mittaavia kokeita ja toveriarviointia. Tutkittaessa opettajan työkokemuksen ja koulutustaustan mahdollista yhteyttä arvioinnin kokemisen helppouteen ja haastavuuteen ei löytynyt yhteyttä. Suurin osa opettajista koki, ettei lisäkoulutukselle ole tarvetta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opettajat toivoisivat arvioinnin olevan tasapuolista niin paikkakuntakohtaisesti kuin valtakunnallisella tasolla.
Oppimiskäsityksen muuttuessa behavioristisesta kohti kognitiivista myös arvioinnin luonne on muuttunut. Arviointi nähdään prosessina, joka on osana kaikkia oppimisen ja opettamisen vaiheita. Sillä nähdään olevan vaikutusta oppilaan oppimiseen ja oppimisprosessin kulkuun. Liikunnan opetuksen keskeinen tavoite on liikunnalliseen elämäntapaan kasvattaminen ja tässä myös arvioinnin merkitys korostuu. Kokonaisuudessaan arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Opettaja tekee arviointiaan oman persoonansa myötä, jolloin opettajan arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys vaikuttavat työskentelyn taustalla.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kainuun alueen alakoulujen liikuntaa opettavat opettajat. Kyselyn vastaajajoukon koko oli 86 kappaletta kahdeltakymmeneltäyhdeksältä koululta. Kyselyyn vastasi 53 naista ja 33 miestä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti, jota laajennettiin avoimilla kysymyksillä. Kyselylomakkeessa oli yhteensä kymmenen kysymystä, joista seitsemän oli monivalinta- tai suljettuja kysymyksiä ja kolme avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin keväällä 2012 postikyselynä. Analysointimenetelminä tutkimusongelmiin vastattaessa käytettiin frekvenssianalyysia, keskiarvoa, keskihajontaa sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Avoimia kysymyksiä luokiteltiin aihealueittain, joista etsittiin täydennyksiä opettajien antamiin vastauksiin kvantitatiivisten kysymysten lisäksi.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että tutkimuksessa esitetyistä liikunnan oppilasarvioinnin osa-alueista opettajat painottivat eniten kiinnostusta ja asennetta sekä liikuntataitoja. Pienin painoarvo oli puolestaan liikuntatiedoilla. Arviointimenetelminä opettajat käyttivät eniten selkeästi eniten havainnointia ja tarkkailua. Arviointimenetelmistä vähiten opettajat käyttivät työssään portfoliota, kirjallisia liikuntatietoja mittaavia kokeita ja toveriarviointia. Tutkittaessa opettajan työkokemuksen ja koulutustaustan mahdollista yhteyttä arvioinnin kokemisen helppouteen ja haastavuuteen ei löytynyt yhteyttä. Suurin osa opettajista koki, ettei lisäkoulutukselle ole tarvetta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opettajat toivoisivat arvioinnin olevan tasapuolista niin paikkakuntakohtaisesti kuin valtakunnallisella tasolla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34513]