”Koulussa olen suomalainen ja kotona irakilainen” : maahanmuuttajaoppilaiden kertomuksia koulusta ja oman identiteetin rakentumisesta

Abstract

Tämän narratiivisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maahanmuuttajaoppilaiden kertomuksia monikulttuurisen identiteetin rakentumisesta koulun kontekstissa. Tutkimuksen pääongelmiksi muodostui, miten maahanmuuttajaoppilaat kertomuksissaan rakentavat monikulttuurista identiteettiään, ja mitkä tekijät koulun kontekstissa nousevat monikulttuurisen identiteetin rakentumisen kannalta merkittäviksi. Monikulttuurisen identiteetin rakentumista tarkastelin yksilöllisten ja sosiokulttuuristen tekijöiden kautta. Valitsin narratiivisen lähestymistavan, koska se tuo maahanmuuttajalapsen oman äänen kuuluviin.

Tutkimusaineiston keräsin keväällä 2012. Tutkimukseeni osallistui 13 1.–6.-luokkalaista maahanmuuttajaoppilasta. Oppilaiden kulttuuritaustat olivat kirjavat, mutta heitä yhdisti suomi toisena kielenä opiskelu. Tutkimuksessa käytin menetelmätriangulaatiota. Aineistonkeruutavaksi valitsin teemahaastattelun, kuvakirjan avulla keskustelun ja kirjallisen työn. Lapset tuottivat siis kertomuksia kolmella eri tavalla. Menetelmätriangulaation kautta halusin tavoittaa lapsitutkimukselle ominaisen monipuolisuuden ja identiteetin moninaisuuden. Sen kautta pyrin parantamaan myös aineiston luotettavuutta.

Tässä tutkimuksessa identiteetti ymmärretään postmodernin ajattelun mukaisena. Se nähdään subjektiivisena rakennelmana ja elinikäisenä prosessina. Identiteetti ei ole ihmisessä valmiina eikä muuttumaton osa ihmisen persoonaa, vaan se rakentuu ja muokkautuu elämänkokemusten myötä. Ihminen pystyy siis uudelleen määrittämään identiteettiään globaalissa maailmassa. Tutkimuksen keskeiseksi teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin Carola ja Marcelo Suárez-Orozcon maahanmuuttajan identiteettiin vaikuttavien tekijöiden mallin.

Tutkimus osoitti, että maahanmuuttajaoppilaiden identiteetin rakentuminen tapahtuu sosiaalisen ja persoonallisen vuoropuheluna. Yksilö neuvottelee identiteettiasemaansa suhteessa sosiaaliseen todellisuuteen. Narratiivisen identiteetin avulla maahanmuuttajaoppilaat voivat aktiivisesti toteuttaa identiteettineuvottelua. Maahanmuuttajaoppilas kokoaa käsitystä itsestään vuorovaikutuksessa oman perheensä, etnisen yhteisön, suomalaiseen yhteiskunnan sekä koulukokemusten kanssa. Oppilaiden itsetuntoa uhkaavat valitettavan usein negatiiviset kokemukset, kuten ulkopuolisuuden tunne, syrjintä, koulukiusaaminen ja leimaaminen. Näiden kielteisten kokemusten vastavoimana toimivat kuitenkin perhe, ylirajainen yhteisö ja koulun S2 -pienryhmä.