Miksi juuri hevosharrastus : kokemuksia hevosharrastuksesta nuoruudessa
Kuusisto, Minna (2013-06-04)
Kuusisto, Minna
M. Kuusisto
04.06.2013
© 2013 Minna Kuusisto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306051471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306051471
Tiivistelmä
Tämä työ lähtee omasta kiinnostuksestani hevosiin ja hevosharrastukseen. Tutkimuskohteena ovat kolmen naisen kokemukset hevosharrastuksesta nuoruudessa. Millainen harrastus hevosharrastus oli ja minkälainen merkitys sillä oli. Miksi juuri nuoruudessa? Koska näen nuoruuden, niin tärkeänä vaiheena ihmisen kehityksessä. Nuoruus on suurien muutosten aikaa: irrottaudutaan vanhemmista, haetaan omaa identiteettiä (kuka minä olen ja mihin minä kuulun), solmitaan uusia suhteita, vartalo muuttuu, suunnitellaan tulevaisuutta, opetellaan vastuunottamista ja kiinnostutaan vastakkaisesta sukupuolesta. Nuoruus on täynnä vastoinkäymisiä ja mahdollisuuksia.
Lähden tässä työssäni selvittämään kirjallisuuden avulla mitä tarkoitetaan nuoruudella, millaisia kehitysvaiheita siihen kuuluu, millainen harrastus hevosharrastus on. Mikä merkitys hevosharrastuksella on nuoruudessa ja mikä hevosharrastuksessa nuoria viehättää. Mikä tekee hevosharrastuksesta erityisen. Millainen hevostalli on kasvuympäristönä.
Tutkimukseni pohjautuu Havighurstin teoriaan, jossa nuoruuteen kuuluu seuraavat kehitystehtävät: identiteetin kehittyminen, sukupuoliroolin omaksuminen, oman ulkonäön hyväksyminen, emotionaalisen riippumattomuuden kehittyminen suhteessa omiin vanhempiin ja ikätovereihin, valmistautuminen koulutus- ja ammattiuralle, arvojen omaksumista, valmistautumista perhe-elämään sekä arvojen ja asenteiden kehittymistä. Kehitystehtävät ovat yhteiskunnan asettamia odotuksia ja rooleja, jotka ovat sidoksissa tiettyyn ikään. Tutkimukseni tieteenteoreettisena lähtökohtana on fenomenologinen lähestymistapa, jossa tutkijan tehtävänä on ymmärtää kokemuksellinen ilmiö juuri sellaisena, kuin se on. Sekä kuvata ilmiö, niin, ettei se kadota merkitystään.
Tässä tutkimuksessa selvitän tutkittavien kokemuksia hevosharrastuksesta nuoruudessa. Hankin aineistoni haastattelemalla kolmea naista, joilla hevosharrastus oli jatkunut läpi nuoruuden. Tutkimuskysymykseni olivat: Millaisia kokemuksia hevosharrastuksesta nuoruudessa oli? Mikä merkitys hevosharrastuksella oli? Analysoin aineistoni Giorgin (1996) fenomenologisella analyysillä jonka pohjalta muodostin yksilökohtaiset merkitysverkostot.
Tutkimustuloksissa esittelen tekemäni yksilökohtaiset merkitysverkostot, vastaan tutkimuskysymyksiini sekä pohdin tulosteni merkitystä ja mahdollisia jatkotutkimuksia. Haastateltavat kuvailivat hevosharrastusta monipuoliseksi, haastavaksi, aikaa vieväksi ja fyysisesti raskaaksi harrastukseksi. Hevosharrastuksessa korostui kaverien merkitys, onnistumisen kokemukset, harrastuksen tuottamat flow-kokemukset, itsensä haastaminen ja kehittäminen sekä hevosharrastus oli osalle työtä ja osalle siitä tuli ammatti.
Koska tutkimukseni ymmärtävää kokemuksen tutkimusta, ei aineistoni perusteella havaittuja tuloksia voi yleistää. Mutta tutkimustulokseni ovat suuntaa-antavia ja herättävät mahdollisia jatkotutkimuksia.
Lähden tässä työssäni selvittämään kirjallisuuden avulla mitä tarkoitetaan nuoruudella, millaisia kehitysvaiheita siihen kuuluu, millainen harrastus hevosharrastus on. Mikä merkitys hevosharrastuksella on nuoruudessa ja mikä hevosharrastuksessa nuoria viehättää. Mikä tekee hevosharrastuksesta erityisen. Millainen hevostalli on kasvuympäristönä.
Tutkimukseni pohjautuu Havighurstin teoriaan, jossa nuoruuteen kuuluu seuraavat kehitystehtävät: identiteetin kehittyminen, sukupuoliroolin omaksuminen, oman ulkonäön hyväksyminen, emotionaalisen riippumattomuuden kehittyminen suhteessa omiin vanhempiin ja ikätovereihin, valmistautuminen koulutus- ja ammattiuralle, arvojen omaksumista, valmistautumista perhe-elämään sekä arvojen ja asenteiden kehittymistä. Kehitystehtävät ovat yhteiskunnan asettamia odotuksia ja rooleja, jotka ovat sidoksissa tiettyyn ikään. Tutkimukseni tieteenteoreettisena lähtökohtana on fenomenologinen lähestymistapa, jossa tutkijan tehtävänä on ymmärtää kokemuksellinen ilmiö juuri sellaisena, kuin se on. Sekä kuvata ilmiö, niin, ettei se kadota merkitystään.
Tässä tutkimuksessa selvitän tutkittavien kokemuksia hevosharrastuksesta nuoruudessa. Hankin aineistoni haastattelemalla kolmea naista, joilla hevosharrastus oli jatkunut läpi nuoruuden. Tutkimuskysymykseni olivat: Millaisia kokemuksia hevosharrastuksesta nuoruudessa oli? Mikä merkitys hevosharrastuksella oli? Analysoin aineistoni Giorgin (1996) fenomenologisella analyysillä jonka pohjalta muodostin yksilökohtaiset merkitysverkostot.
Tutkimustuloksissa esittelen tekemäni yksilökohtaiset merkitysverkostot, vastaan tutkimuskysymyksiini sekä pohdin tulosteni merkitystä ja mahdollisia jatkotutkimuksia. Haastateltavat kuvailivat hevosharrastusta monipuoliseksi, haastavaksi, aikaa vieväksi ja fyysisesti raskaaksi harrastukseksi. Hevosharrastuksessa korostui kaverien merkitys, onnistumisen kokemukset, harrastuksen tuottamat flow-kokemukset, itsensä haastaminen ja kehittäminen sekä hevosharrastus oli osalle työtä ja osalle siitä tuli ammatti.
Koska tutkimukseni ymmärtävää kokemuksen tutkimusta, ei aineistoni perusteella havaittuja tuloksia voi yleistää. Mutta tutkimustulokseni ovat suuntaa-antavia ja herättävät mahdollisia jatkotutkimuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]