Tahkokangas ja metallikausien Oulujokisuu : kalmiston ja ympäröivän muinaisjäännöskannan sekä alueen yhteisön tutkimus 3d-topografian avulla

Abstract

Tutkielman aihe on ”Tahkokangas ja metallikausien Oulujokisuu. Kalmiston ja ympäröivän muinaisjäännöskannan sekä alueen yhteisön tutkimus 3D-topografian avulla”. Tutkimuksen kohteena on Oulun Tahkokankaan kalmisto sekä sitä ympäröivät esihistorialliset muinaisjäännökset pronssi- ja rautakauden taitteen jokisuussa. Kalmistoa tarkastellaan pääasiassa kohteen 3D-aineiston kautta ja tutkimusalueen muinaisjäännöksiä tutkitaan paikkatietoaineiston perusteella. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kalmiston sekä muinaisjäännöskannan sisäisiä suhteita ja pohtia miten ne heijastavat edesmennyttä yhteisöä.

Kohteen 3D-aineisto tuotettiin laserskannerilla vuoden 2011 kenttätutkimuksissa. Tutkielmassa esitetään pintapuolisesti aineiston käsittely ja muut mallintamiseen liittyvät toimenpiteet. Varsinainen painopiste on aineiston tulkinnalla. Ympäröivää muinaisjäännöskantaa tutkitaan GIS-pohjaisilla menetelmillä, erityisesti Maanmittauslaitoksen laserskannauksella tuottamaa 2 metrin ruutukokoista maastokorkeusmallia hyödyntämällä. Tarkennetun rannansiirtymäkronologian avulla pohditaan myös kohteiden ajallisuuksia. 3D-topografisten menetelmien kautta luotu tulkinta yhdistetään sosiaaliteorian avulla, jolloin saadaan teoreettinen kuva yhteisön olemuksesta ja toiminnasta.

Kalmisto itsessään näyttäytyy yhteisön vallan pelikenttänä. Vainajat, jotka edustavat yhteisön eliittiä, pyrkivät lisäämään arvovaltaansa mm. rakentamalla kookkaita hautoja tai rakentamalla hautansa aiempien arvovaltaisten hautojen yhteyteen. Hautoina toimivien latomusten keskinäisissä suhteissa on tulkittavissa sosiaalisten erojen lisäksi myös ajallisia eroja. Kalmiston sisällä voidaan havaita yleispiirteinen muutos myöhäispronssikauden kollektiivisesta hautausperinteestä varhaisrautakautiseen yksittäishautauskäytäntöön. Ympäröivän muinaisjäännöskannan analyysi paljastaa tutkimusalueen käytön alkaneen myöhäispronssikaudella. Enimmillään aktiviteettia on havaittavissa pronssikauden ja esiroomalaisen rautakauden vaihteessa, erityisesti keittokuoppien muodossa. Keittokuoppien käytön jälkeiseltä ajalta ei jäännöksiä tunneta useamman vuosisadan ajalta. Kronologisesti seuraavat jäännökset ovat vasta nuoremmalta roomalaiselta rautakaudelta.

Tahkokankaan kalmisto liittyy todennäköisesti keittokuoppien ilmaisemaan taloudellisesti ja sosiaalisesti intensiiviseen ajanjaksoon, jossa Oulujokisuu oli osa Euroopan-laajuista kauppaverkostoa. Alueen yhteisön eliitti sai valtaa kaupankäynnin kontrolloinnista. Kun poliittiset epävarmuudet Välimeren keskuksissa aiheuttivat häiriöitä kaupankäynnissä, oli sillä vaikutusta myös laajemmalla alueella. Kauppaverkostojen häiriintyminen johti tutkittavan yhteisön sisäisiin sosiaalisiin mullistuksiin.