Roomalaisten gallialaiskuva tasavallan ajan lopulla ja varhaisella keisariajalla

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan roomalaisten gallialaiskuvaa tasavallan kauden lopulla ja keisariajan alussa, noin vuodesta 80 eaa. vuoteen 9. Lähdeaineistona on käytetty latinankielisiä lähteitä, jotka ovat asettaneet ajallisen rajauksen alkupisteen. Ajanjaksoa varhaisemmilta ajoilta roomalaisten gallialaisia kuvaavasta kirjallisuudesta on säilynyt vain fragmentteja. Myös häilyvä päätepiste on lähteiden asettama, sillä monet käytetyistä lähteistä on kirjoitettu ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Tarkoituksena on kuitenkin tutkia gallialaiskuvaa ennen kuin kelttiläinen maailma muodostui keisarikaudella kiinteäksi osaksi Rooman valtakuntaa.

Tutkimus perustuu historiallisen kuvatutkimuksen metodeihin. Kuvaa tarkastellaan tällöin kuvan luojasta käsin ja sen selittämisessä on otettava huomioon kuvan luojan asema ja intressit yhteiskunnassa sekä toisaalta hänen ympäristönsä vallitsevat sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset olosuhteet. Tutkimustehtävänä on selvittää, minkälainen kuva roomalaisilla oli gallialaisiksi kutsumistaan kelteistä ja miksi se oli sellainen kuin oli. Avainkysymys on, mitkä piirteet gallialaisille katsottiin ominaisiksi. Vallitseva teema on gallialaiskuvan peilaaminen roomalaista arvojärjestelmää vasten. Tällöin voidaan selvittää, missä valossa roomalaiset mahdollisesti näkivät gallialaiset, eli oliko kuva negatiivinen, neutraali vai positiivinen. Moraalia käytettiin roomalaisessa kirjallisessa traditiossa niin historiallisten ja yhteiskunnallisten kysymysten sekä melkein kaikkien muidenkin elämän osa-alueiden selittämiseen, joten lähestymistapa on tältä osin oikeutettu. Lähteet muodostuvat Rooman latinankielisen yläluokan kirjoittamista puheista ja historiateoksista.

Lähteiden perusteella on muodostettavissa varsin yhtenäinen ja vakiintuneen oloinen käsitys gallialaiskuvasta. Sen voidaan olettaa johtuvan retorisesta traditiosta, joka korosti pysyvien teemojen käyttöä. Uskottava esitys ei voinut liiaksi poiketa vakiintuneista käsityksistä. Toisaalta lähteiden kirjoittajien intressit vaikuttavat hyvin samankaltaisilta, joten valtavirran vastaisen kuvan muodostamiseen tuskin edes oli tarvetta. Sisällöltään kuva oli huomattavan negatiivinen ja roomalaisen arvojärjestelmän vastainen. Roomalaisten silmissä kenties huomattavin piirre gallialaisissa oli heidän itsehillintänsä puute, jolla oli mahdollista selittää muita heille ominaisiksi katsottuja piirteitä. Näitä olivat arvaamattomuus ja impulsiivisuus käytöksessä sekä yletön ja kohtuuton elämäntapa. Vuosisatoja jatkuneet vihollisuudet olivat muodostaneet roomalaisten mieliin käsityksen gallialaisista uhkana, joka oli käyttökelpoinen retoriikassa vielä varsinaisen uhan hälvettyäkin. Rooman vihollisina käsitys gallialaisista oli voimakkaan dualistinen, sotilaallisen voiman ja heikkouden esiintyessä siinä saman aikaisesti. Kuvauksissa kansojen välisistä kohtaamisista gallialaisten tehtävänä oli roomalaisten heikompina vihollisina ilmentää näiden moraalista kumpuavaa ylivoimaa ja glorifioida heidän saavutuksiaan.