Kodin musiikkiympäristö musiikinopettajan ammatinvalintaan vaikuttavana tekijänä

Abstract

Tavoitteenani oli selvittää, miten kodin musiikkiympäristö vaikuttaa musiikinopettajan ammatinvalintaan. Lapsi kasvaa ympäristössä, jonka arvoja, asenteita ja tapoja hän sisäistää ja rekonstruoi. Lapsi enkulturoituu sisälle häntä ympäröivään kulttuuriin. Omaksutut arvot ja tavat vaikuttavat yksilön kehitykseen ja ammatinvalintaan. Siksi halusin tarkastella ammatinvalintaa elämänkaaren näkökulmasta. Elämänkaariteorioista Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria soveltui parhaiten tarkoituksiini. Kodilla on todettu olevan suuri vaikutus lapsen musiikilliselle kehitykselle. Päätin yhdistää nämä kaksi aihepiiriä ja tarkastella, miten kodin musiikillinen ympäristö vaikuttaa lapsen musiikilliseen kehitykseen, musiikin harrastuneisuuteen sekä lopulta musiikin ammatinvalintaan.

Teoreettinen viitekehys muodostuikin kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelin ammatinvalintaa elämänkaarellisesta näkökulmasta. Tarkastelin ammatinvalintateorioita sekä Eriksonin psykososiaalista kehitysteoriaa. Toisessa osassa käsittelin musiikinopettajan ammatinvalintaa elämänkaaren näkökulmasta. Tämä laajempi osio käsitteli tietoa musikaalisuudesta, sen kehittymisestä, musiikin merkityksestä, harrastuksesta ja lopulta musiikinopettajan identiteetistä, ammatista ja ammatinvalinnasta.

Lähestymistavaksi valitsin narratiivisen tutkimuksen, joka sopii erittäin hyvin elämänkaaren tutkimiseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelin kolmea Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijaa yksityishaastatteluina ja heidän vanhempiansa parihaastatteluina. Haastattelut käsittelivät seuraavia aihepiirejä: musiikin merkitys, kodin musiikillinen ympäristö, musiikkiharrastus ja ammatinvalinta. Vanhempia haastatellessani kysyin lisäksi musiikista heidän omassa elämässään, ammatinvalinnasta ja arvoista nähdäkseni, vaikuttavatko ne heidän lapsensa musiikinopettajan ammatinvalintaan.

Aineiston käsittely alkoi litteroinnilla. Kuudesta haastattelusta syntyi 64 sivua tekstiä. Aineiston analyysimenetelmänä käytin temaattista analyysia. Luin litteraatit läpi useaan kertaan, jolloin aineistosta nousi esiin tiettyjä teemoja. Teemat tarkentuivat sitä mukaa, kun analysoin aineistoa opiskelijakohtaisesti. Lopulta päädyin teemoihin, jotka olivat: vanhemmat, kodin musiikillinen ympäristö, musiikkiharrastus, musiikin merkitys, persoonallisuus ja identiteetti sekä annatinvalinta. Analysoinnin jälkeen kokosin aineiston kolmeksi ammatinvalintatarinaksi.

Tutkimustuloksista nousi selvästi esille tiettyjä piirteitä kodin musiikillisessa ympäristössä. Tutkimuksessa haastateltavien kotona musiikki on ollut osa arkipäivää, mihin vaikuttaa vanhempien arvostus musiikkia kohtaan. Musiikkia on laulettu, kuunneltu ja siihen on osallistuttu paljon. Vanhempien oma musiikillinen tausta vaikutti myös siihen, että he johdattivat usein lapsen harrastamaan musiikkia. Yhdessä tapauksessa se, että heillä ei itsellään ollut ollut mahdollisuutta lapsena harrastaa musiikkia, sai aikaan sen, että he halusivat tarjota lapselleen sen mahdollisuuden. Musiikkiharrastuksessa heidän roolinsa on ollut tukija ja kustantaja. Ammatinvalintaan on vaikuttanut kodin tarjoama musiikkiharrastus ja arvostus musiikkia kohtaan. Ammatinvalinta on ollut täysin opiskelijan päätettävissä. Vanhemmat eivät ole vaikuttaneet ammatinvalintaan tietoisesti, mutta heiltä saadut arvot ovat olleet taustavaikuttamassa musiikinopettajan ammatinvalintaan.

Tutkimuksessa saadut tulokset ovat kolme eri ammatinvalintaprosessia, joita täytyy ajatella subjektiivisina ja yksilöllisinä tarinoina. Haastateltavien taustoissa on paljon samaa, mutta myös eroavaisuuksia löytyy. Olisi ollut mielenkiintoista saada mukaan myös todella pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva henkilö, jolloin tarina olisi luultavasti jälleen erilainen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen, musiikkikasvatuksen ja ammatinvalinnan saralla. Toisaalta aihe koskettaa kaikkia koteja ja varsinkin niitä, joissa musiikki on osa arkipäivää. Jatkossa tutkimusta voisi syventää esimerkiksi kodin musiikkiympäristön vaikutuksesta identiteettiin ja musiikillisen identiteettiin sekä musiikinopettajan käsitykseen näistä identiteeteistään.