Aloittelevien päiväkodin johtajien moniääninen kerronta : kehollisuutta, keskeneräisyyttä ja vuorovaikutusta

Abstract

Oma työskentelyni päiväkodin johtajana herätti kiinnostuksen johtamista kohtaan. Aloittelevana johtajana johtamistyö näyttäytyi haastavana ja moniulotteisena ilmiönä, jota halusin ymmärtää paremmin. Johtamisen tutkimuksessa johtajat on usein kuvattu myyttiseksi sankarijohtajaksi, joka on vahva, virheetön ja pystyvä. Oman kokemukseni perusteella johtamistyössä virheellisyys ja työntekijöistä välittäminen olivat kuitenkin osa päivittäistä työtä. Päiväkodin johtamista ei ole juurikaan tarkasteltu kerronnallisesta näkökulmasta, minkä takia halusin itse hyödyntää sitä oman tutkimukseni lähestymistapana.

Tutkimukseni aineisto on kerätty kolmen aloittelevan päiväkodin johtajan ryhmähaastatteluissa, joissa olen itse ollut yhtenä osallistujana. Haastatteluja oli yhteensä kolme kertaa, kukin haastattelu kesti 1–2 tuntia. Olen hyödyntänyt tutkimusaineistona myös tutkimuksen aikana kirjoittamaani tutkimuspäiväkirjaa. Osallistuminen tutkimushaastatteluihin ja tutkimuspäiväkirjani hyödyntäminen aineistona tekevät työstäni myös osittain autoetnografisen.

Tutkimukseni kohteena on aloittelevan päiväkodin johtajan identiteetti, jota olen tarkastellut moniäänisenä sekä yksilöiden ja johtamisen eri kontekstien välisessä dialogissa syntyvänä. Moniäänisyyttä aineistossani olen tuonut esille odotusanalyysin avulla. Odotusanalyysin avulla olen nostanut haastatteluaineistosta esille sellaisia ydinkohtia, joissa kerronta tihenee ilmentäen erilaisten odotusten ja arvioinnin avulla moniäänisyyttä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt esteettisen johtajuustutkimuksen näkemyksiä johtajuudesta. Tutkimuskysymyksinäni olen tarkastellut sitä kuinka johtajuus rakentuu kolmen päiväkodin johtajan välisissä keskusteluissa, sekä millaista johtajuutta kolmen aloittelevan päiväkodinjohtajan välisissä keskusteluissa rakennettiin.

Tutkimukseni aloittelevat päiväkodinjohtajat kertovat omaa johtajuuttaan muodostaen siten narratiivisen identiteetin. Narratiivinen identiteetti rakentaa johtajuutta yhdessä johtamisen eri kontekstien kanssa jatkuvana prosessina. Aloitteleva johtaja joutuu kertomaan johtajuuttaan suhteessa aiempaan organisaatiokulttuuriin, koska uusi johtaja on myös muutos työyhteisössä. Johtajan narratiivinen identiteetti ja johtamisen kontekstit yhdistyvät johtajuuteen, joka tutkimuksessani näyttäytyy dialogisena, kehollisena, keskeneräisenä ja jaettuna. Keskeneräisyys ja kehollisuus asettuvat sankarijohtajan myyttiä vastaan; johtaja on myös inhimillinen, erehtyvä ja tunteva. Johtamisen eri kontekstit; asiakkaat, työyhteisö, hallinnollinen organisaatio sekä laajemmin ajateltuna yhteiskunnallinen konteksti, ovat mukana rakentamassa johtajuutta vuorovaikutussuhteiden kautta. Tutkimuksessani aloitteleva päiväkodinjohtaja pitää tärkeänä johtamisen jakamista työyhteisössä, jotta johtaminen tapahtuisi tiimityönä. Eri johtamiskontekstien vaikutus kuuluu johtajuudessa moniäänisyytenä.