Lukiolaisten käsityksiä eläintenpidosta Suomessa

Abstract

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää lukiolaisten suhdetta domestikoituneisiin eläimiin sekä heidän mielipiteitään, asenteitaan ja tietojaan eläinten käyttämisestä, hyvinvoinnista ja eläinten pitoon liittyvistä eettisistä näkemyksistä. Nykyisen eläintenpidon, eläinryhmien hyvinvointiongelmien ja ongelmien syntymisten taustojen ymmärtämiseksi tutkimuksessa perehdytään eläinten domestikaatioon: ihminen on aikojen saatossa muuttanut eläinten anatomiaa, fysiologiaa ja käyttäytymistä täyttääkseen omat tarpeensa. Rajojen määrittely ihmisten käyttämien eläinten hyväksyttävälle ylläpidolle on vaikeaa. Osittain on kyse etiikasta ja moraalista, mutta ei ole olemassa mitään selkeää yksimielisyyttä siitä, mitä oikeuksia eläimillä kuuluisi olla. Eläimen terveys, käyttäytyminen ja tuotanto ovat näkökulmia, joita tulee tarkastella hyvinvoinnin arvioimisessa.

Lukiolaisten arvot ja arvomaailma ovat vielä jatkuvassa muutoksessa. Ajattelutaidot kehittyvät ja käsitykset oikeasta ja väärästä muodostuvat. Nuoret ovat valmiita sitoutumaan ympäristö- ja eläinsuojeluasioihin liittyvään toimintaan erityisesti omalla elämäntavallaan, jossa kulutusvalinnat ja ruokavaliovalinnat ovat konkreettisia yksilötason valintoja. Tutkielmassa tarkastellaan nuorten eläintenpitoon liittyviä käsityksiä nuorten arvojen ja arvomaailman kautta.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksella, johon osallistui 132 lukiolaista kolmesta eri lukiosta. Analyysistä kävi ilmi, että sukupuolella on vaikutusta siihen, missä yhteydessä suhde eläimiin toteutuu. Oppilaiden mielestä maataloudessa on tärkeintä harjoittaa sellaista eläintenpitoa, jossa erityisesti eläimen terveys otetaan huomioon. Eläimen terveys on tärkein kriteeri myös eläinsuojelukysymyksissä. Suurin osa oppilaista pitää hyväksyttävänä eläinten tappamisen ihmisen hyödyksi, mutta ihmisellä on heidän mielestään myös moraalinen vastuu suojella eläintä kärsimykseltä. Vaikka eläimet ovat oppilaille tärkeitä, ihmisen oikeudet ovat eläinten oikeuksia tärkeämpiä. Oppilaiden tiedot tuotantoeläimistä korreloivat negatiivisesti sen kanssa, miten paljon he itse arvioivat tietävänsä eläinryhmän luonnollisista tarpeista, luonnollisesta käyttäytymisestä ja hyvinvointiongelmista. Tietotaso kanojen, koe-eläinten ja seuraeläinten eläinryhmissä ei korreloi arvioitujen tietomäärien kanssa. Johtopäätös oli, että eläimet ovat tärkeitä lukiolaisille ja useimmilla heistä on jonkinlainen suhde eläimiin.