Oulun yliopiston kasvatustieteen koulutusohjelman opiskelijavalinta : kirjallisuuskuulustelusta aineistopohjaiseen valintakokeeseen

Abstract

Oulun yliopiston kasvatustieteen koulutusohjelman valintakoe muutettiin vuonna 2010 aineistopohjaiseksi, jota ennen se toteutettiin kirjallisuuskuulusteluna. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aineistokokeen toimivuutta koulutusohjelmassa. Tavoitteeseen pyrittiin vastaamaan selvittämällä ryhmien opiskelijaprofiilit taustatietoihin perustuen, koulutukseen hakeutumisen syyt, taustatietojen ja ylioppilastutkinnon arvosanojen yhteys valintakokeissa menestymiseen, taustatietojen, ylioppilastutkinnon arvosanojen ja valintakokeissa menestymisen yhteys ensimmäisen vuoden opiskelutahtiin, opintoja ja työelämää koskevat odotukset, opiskelumotivaatio sekä opiskelijoiden kokemukset opiskelusta ja itsestä opiskelijana. Tutkimuksen kohdejoukko on vuosina 2008–2011 koulutusohjelmaan hakeneet henkilöt (N = 763), mutta varsinainen mielenkiinnon kohde on koulutukseen valintakokeiden kautta vuosina 2008–2011 valitut opiskelijat (N = 98). Työn tarkastelu perustuu kirja- ja aineistokoeryhmän väliseen vertailuun.

Tutkimuksen empiirinen osio on kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineiston analyysissa olen käyttänyt SPSS-ohjelmaa, joka on suunniteltu kvantitatiivisen aineiston analysointiin. Tutkimusaineisto koostuu hakijoiden taustatietoja, ylioppilastutkinnon arvosanoja ja valintakoepisteitä koskevista rekisteritiedoista ja toteuttamani kyselyn vastauksista. Kyselyn tavoitteena oli saavuttaa tietoa koulutukseen hakeutumisesta, odotuksista, opiskelukokemuksista ja -motivaatiosta sekä valintakokeita ja työelämää koskevista mielipiteistä. Kysely lähetettiin sähköpostitse vuosina 2008–2011 koulutukseen valituille opiskelijoille. Kyselyyn heistä vastasi 45,9 %. Korrelaatioiden tutkimisessa käytettiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa ja ryhmien keskiarvojen vertailuun t-testiä, Mann Whitney U -testiä ja Kruskall-Wallisin testiä.

Tulosten perusteella valintakoeryhmät eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi toisistaan taustatietoihin, hakeutumisen syihin, opiskelumotivaatioon eikä ensimmäisen vuoden opintopisteisiin perustuen. Koulutusohjelman molemmilla valintakokeilla havaittiin yhteyttä ylioppilastutkinnon eri aineiden arvosanoihin. Kumpikaan valintakoe ja ylioppilastutkinnon arvosanat eivät olleet yhteydessä ensimmäisen vuoden opintopisteisiin. Kevään uudet ylioppilaat ovat menestyneet molemmissa valintakokeissa vanhoja ylioppilaita heikommin, eikä aineistokokeella ole onnistuttu lisäämään heidän määräänsä koulutukseen valituissa. Molemmissa ryhmissä suurella osalla opiskelijoista oli ennen opintojen alkua melko epärealistinen kuva koulutusalan opinnoista ja tulevasta työelämästä. Tuloksiin pohjautuen aineistokoe ei osoittautunut kirjallisuuskuulusteluun pohjautuvaa valintakoetta toimivammaksi valintakoemuodoksi.

Tuloksia voidaan hyödyntää koulutusohjelman opiskelijavalinnan kehittämisessä. Lisäksi tulokset nostavat esille kirjallisuus- ja aineistopohjaisen valintakokeen välisiä eroja, joista voi olla hyötyä myös tarkastellun koulutusohjelman ulkopuolella.