Viron Suomen suurlähettiläiden näkemykset Suomen politiikasta Konstantin Pätsin valtionhoitajakaudella vuosina 1934–1939
Jalava, Mikko (2013-05-31)
M. Jalava
31.05.2013
© 2013 Mikko Jalava. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306011436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306011436
Tiivistelmä
Pro gradu.-tutkielmani aiheena oli tutkia, millaisia näkemyksiä Viron Suomen-suurlähettiläät esittivät suomalaisesta poliittisesta elämästä Konstantin Pätsin valtionhoitajakaudella vuosina 1934–39. Keskeistä työssäni oli myös selvittää, tapahtuiko näkemyksissä muutoksia Pätsin valtionhoitajakauden aikana. Tutkimuksen lähdemateriaalina olen käyttänyt Viron valtionarkistossa sijaitsevia Viron Suomen-suurlähettiläiden raportteja. Aineisto on nähtävillä Viron valtionarkiston internet-sivuilla digitoidussa muodossa.
Työssäni olen tutkinut kyseistä aineistoa tutkimuskirjallisuudessa esiintyneen historiallisen kontekstin kautta. Tutkimusmenetelmissä olen käyttänyt hyväkseni vertailua. Työni sivuaa myös historiallista mielikuvatutkimusta.
Tutkielmani kannalta merkittävin tutkimustulos on se, että raporteissa tapahtui huomattava muutos Kyösti Kallion presidenttikauden alussa maaliskuussa 1937, jolloin suurlähettiläs Rebasen raporttien sävy muuttui myönteisemmäksi. Aiemmin äärioikeisto oli aiheuttanut enemmän ongelmia maiden suhteille. Lisäksi Suomen Pohjoismaiseen suuntaukseen keskittynyt ulkopolitiikka alkoi monipuolistua. Toinen merkittävä tutkimustulos on suurlähettiläs Möllersonin näkemys Saksan vaikutusvallasta Suomen 1930-luvun lopun politiikkaan. Möllersonin mukaan Saksa vaikutti jopa Suomen hallituksen kokoonpanoon.
Suurlähettiläiden näkemysten mukaan Suomi oli Virolle ainoa mahdollinen poliittinen liittolainen Pätsin valtionhoitajakaudella. Viro halusi Suomelta poliittista liittolaisuutta ja turvatakeita.
Työssäni olen tutkinut kyseistä aineistoa tutkimuskirjallisuudessa esiintyneen historiallisen kontekstin kautta. Tutkimusmenetelmissä olen käyttänyt hyväkseni vertailua. Työni sivuaa myös historiallista mielikuvatutkimusta.
Tutkielmani kannalta merkittävin tutkimustulos on se, että raporteissa tapahtui huomattava muutos Kyösti Kallion presidenttikauden alussa maaliskuussa 1937, jolloin suurlähettiläs Rebasen raporttien sävy muuttui myönteisemmäksi. Aiemmin äärioikeisto oli aiheuttanut enemmän ongelmia maiden suhteille. Lisäksi Suomen Pohjoismaiseen suuntaukseen keskittynyt ulkopolitiikka alkoi monipuolistua. Toinen merkittävä tutkimustulos on suurlähettiläs Möllersonin näkemys Saksan vaikutusvallasta Suomen 1930-luvun lopun politiikkaan. Möllersonin mukaan Saksa vaikutti jopa Suomen hallituksen kokoonpanoon.
Suurlähettiläiden näkemysten mukaan Suomi oli Virolle ainoa mahdollinen poliittinen liittolainen Pätsin valtionhoitajakaudella. Viro halusi Suomelta poliittista liittolaisuutta ja turvatakeita.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [26782]