Sisäkorvaistutetta käyttävien ja normaalikuuloisten lasten ääntelyn kehitys 6–12 kuukauden (kuulo)iässä
Niemi, Jaana (2013-02-28)
J. Niemi
28.02.2013
© 2013 Jaana Niemi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201309281763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201309281763
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ääntelyn kehitystä 6, 9 ja 12 kuukauden kuuloiässä (istutteen aktivoinnista kulunut aika) ja verrata kehitystä normaalikuuloisten lasten ääntelyn kehitykseen vastaavissa ikäpisteissä. Lisäksi verrattiin kahden käytetyn menetelmän antamien tulosten keskinäistä vastaavuutta. Tutkimuksessa oli koehenkilöinä kaksi erittäin vaikea-asteisesti kuulovikaista lasta, joilla molemmilla oli käytössään kaksi sisäkorvaistutetta. Heidän verrokkeinaan toimi neljä normaalikuuloista lasta. Istutetta käyttävät lapset osallistuvat valtakunnalliseen hankkeeseen ”Speech perception and speech and language development in children with unilateral and/or bilateral cochlear implant(s) and bilateral hearing aids”, jonka osana tämä pro gradu -tutkimus toteutettiin.
Tutkimusaineisto koostui eri ikäpisteissä toteutetuissa videonauhoituksista. Jokaisen videonauhoituksen keskeltä litteroitiin 80 lapsen tuottamaa ilmausta. Ilmausten luokittelussa käytettiin MBL:ää (Mean Babbling Level) (Stoel-Gammon, 1989) sekä kolmiportaista SAEVD-R-menetelmää (The consolidated version of Stark Assessment of Early Vocal Development — Revised, Ertmer & Nathani, 2010). Molemmilla menetelmillä lasten tuottamat ilmaukset luokiteltiin kolmelle tasolle niiden kehittyneisyyden mukaan. MBL-luokituksen perusteella laskettiin myös keskimääräiseksi jokeltelutasoksi kutsuttu lukuarvo.
Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ääntely kehittyi tutkimuksen aikana nopeammin kuin normaalikuuloisten lasten ääntely. Koehenkilöiden välillä oli molemmissa ryhmissä suuria yksilöllisiä eroja. Kuuden kuukauden mittauspisteessä kaikki lapset tuottivat eniten yksinkertaisia ilmauksia, jotka luokiteltiin molempien menetelmien alimmalle tasolle. Toiselle ja kolmannelle tasolle luokiteltavien ilmausten määrä kasvoi iän myötä. Kehittyneempien ilmausten esiintyvyys kasvoi istutelapsilla nopeammin kuin normaalikuuloisilla lapsilla. Toisen istutelapsen ääntely oli koko tutkimuksen ajan kehittyneempää kuin yhdenkään normaalikuuloisen lapsen. Toisen istutelapsen ääntely taas kehittyi 9 kuukauden kuuloikään saakka hitaasti, jonka jälkeen ääntelyssä tapahtui selkeä positiivinen muutos. Molemmat käytetyt menetelmät antoivat samansuuntaisia tuloksia ääntelyn kehittymisestä, vaikka ilmausten luokittelukriteerit olivat erilaiset. MBL:n mukainen luokittelu korosti lapsen tuottamissa ilmauksissa esiintyvien eri konsonanttien määrää ja kolmiportainen SAEVD-R lasten tuottamien ilmausten tavurakenteiden monimutkaisuutta.
Tutkimuksen koehenkilömäärä oli pieni ja saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Tietoa suomea omaksuvien istutelasten äänteellisestä kehityksestä on olemassa hyvin vähän ja nyt saadut tulokset tukevat aiempia tuloksia. Selviä yhtäläisyyksiä on nähtävissä myös aiemmin saatujen ulkomaisten tutkimustulosten kanssa. Lisää tutkimusta tarvittaisiin kuitenkin aiheesta ja pidempiaikainen ääntelyn kehityksen seuranta sekä tutkimus sen kyvystä ennustaa myöhempää kielellistä kehitystä olisivat tarpeen.
Tutkimusaineisto koostui eri ikäpisteissä toteutetuissa videonauhoituksista. Jokaisen videonauhoituksen keskeltä litteroitiin 80 lapsen tuottamaa ilmausta. Ilmausten luokittelussa käytettiin MBL:ää (Mean Babbling Level) (Stoel-Gammon, 1989) sekä kolmiportaista SAEVD-R-menetelmää (The consolidated version of Stark Assessment of Early Vocal Development — Revised, Ertmer & Nathani, 2010). Molemmilla menetelmillä lasten tuottamat ilmaukset luokiteltiin kolmelle tasolle niiden kehittyneisyyden mukaan. MBL-luokituksen perusteella laskettiin myös keskimääräiseksi jokeltelutasoksi kutsuttu lukuarvo.
Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ääntely kehittyi tutkimuksen aikana nopeammin kuin normaalikuuloisten lasten ääntely. Koehenkilöiden välillä oli molemmissa ryhmissä suuria yksilöllisiä eroja. Kuuden kuukauden mittauspisteessä kaikki lapset tuottivat eniten yksinkertaisia ilmauksia, jotka luokiteltiin molempien menetelmien alimmalle tasolle. Toiselle ja kolmannelle tasolle luokiteltavien ilmausten määrä kasvoi iän myötä. Kehittyneempien ilmausten esiintyvyys kasvoi istutelapsilla nopeammin kuin normaalikuuloisilla lapsilla. Toisen istutelapsen ääntely oli koko tutkimuksen ajan kehittyneempää kuin yhdenkään normaalikuuloisen lapsen. Toisen istutelapsen ääntely taas kehittyi 9 kuukauden kuuloikään saakka hitaasti, jonka jälkeen ääntelyssä tapahtui selkeä positiivinen muutos. Molemmat käytetyt menetelmät antoivat samansuuntaisia tuloksia ääntelyn kehittymisestä, vaikka ilmausten luokittelukriteerit olivat erilaiset. MBL:n mukainen luokittelu korosti lapsen tuottamissa ilmauksissa esiintyvien eri konsonanttien määrää ja kolmiportainen SAEVD-R lasten tuottamien ilmausten tavurakenteiden monimutkaisuutta.
Tutkimuksen koehenkilömäärä oli pieni ja saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Tietoa suomea omaksuvien istutelasten äänteellisestä kehityksestä on olemassa hyvin vähän ja nyt saadut tulokset tukevat aiempia tuloksia. Selviä yhtäläisyyksiä on nähtävissä myös aiemmin saatujen ulkomaisten tutkimustulosten kanssa. Lisää tutkimusta tarvittaisiin kuitenkin aiheesta ja pidempiaikainen ääntelyn kehityksen seuranta sekä tutkimus sen kyvystä ennustaa myöhempää kielellistä kehitystä olisivat tarpeen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34290]