Siirtomaasta ainoaksi supervallaksi : Yhdysvaltain kuva suomalaisissa lukion historian oppikirjoissa 1982–2006

Abstract

Historian pro gradu -tutkielmani aiheena oli tutkia millaisen kuvan suomalaiset lukion historian oppikirjat vuosilta 1982–2006 välittivät Yhdysvalloista. Tärkeimpänä tutkimusongelmanani oli selvittää, mitä ja millä tavoin Yhdysvaltojen historiasta kerrottiin ja miksi näin tehtiin. Keskeistä oli selvittää, miten maailmanhistorian suuret murrokset, kuten maailmansodat, kylmä sota ja kansainvälinen terrorismi heijastuivat oppikirjoihin. Päälähteeni muodostui kahden suuren kirjakustantamon Otavan ja WSOY:n lukion historian oppikirjoista. Tärkeä menetelmä oli myös vertailla edellä mainittujen kustantamoiden kirjojen käsittelytapaa keskenään.

Oppikirjoissa kuvattiin Yhdysvaltojen kehitystä siirtomaasta talousmahdiksi ja suurvallaksi, sen roolia kylmän sodan toisena osapuolena sekä sen omapäistä toimintaa kansainvälisen terrorismin leimaamassa maailmassa. Kirjojen välittämä kuva oli pääsääntöisesti objektiivinen, joskin voimakkaan yksinkertaistettu johtuen niiden suppeudesta. Yhdysvaltojen historiasta välittyneessä kuvassa on havaittavissa tiettyjä, pitkään säilyneitä piirteitä, mutta myös muutoksia. Vanhemmat tapahtumat ovat joutuneet väistymään toisten, historian uudempien käänteiden tieltä.

Yhdysvaltojen historian käsittelyyn vaikutti luonnollisesti maailmanhistorian murroskohdat. Eri vuosien oppikirjoissa painottuivat siten eri asiat. Kylmän sodan aikaisissa 1980-luvun oppikirjoissa kerrottiin verrattain paljon kahden supervallan, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisestä suhteesta ja sen kehityksestä. Kylmän sodan päättymisen seurauksena oli nähtävissä muutos siinä, miten kirjat kuvasivat Yhdysvaltoja. Esille nousivat nyt kylmän sodan aikaisten konfliktien epäkohdat ja ongelmat, joita Yhdysvallat osaltaan aiheutti. Samalla käsiteltiin enemmän valtion sisäisiä tapahtumia, mutta vastaavasti Yhdysvaltojen varhainen historia ja supervaltasuhteet jäivät vähemmälle huomiolle. Epäkohtien ja ongelmien käsittelyn seurauksena välittyi erityisesti uusimmista oppikirjoista jopa negatiivinen kuva Yhdysvalloista ja sen harjoittamasta politiikasta.

Opetussuunnitelmat ohjasivat vielä 1980-luvulla huomattavasti tarkemmin oppikirjojen sisältöä. Sen sijaan 1990-luvulta lähtien niistä tuli vain suuntaa antavia ohjeistuksia. Kirjoihin alettiinkin nostaa enemmän uusia tärkeinä pidettyjä teemoja, kuten populaarikulttuuria, ympäristöasioita ja ihmisoikeuksia.