Nonverbaalisten oraalimotoristen taitojen yhteys artikulaation tarkkuuteen
Punkeri, Kaisa (2013-06-04)
K. Punkeri
04.06.2013
© 2013 Kaisa Punkeri. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306051450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306051450
Tiivistelmä
Nonverbaalisia oraalimotorisia taitoja harjoitellaan usein erilaisissa artikulaatioterapioissa. Viime vuosina on kuitenkin herännyt keskustelu nonverbaalisten oraalimotoristen harjoitteiden todellisesta merkityksestä artikulaatioterapiassa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää nonverbaalisten oraalimotoristen taitojen yhteys artikulaation tarkkuuteen. Tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, johon osallistui yhteensä viisi eri tutkijaa. Koehenkilöitä kerättiin Oulun seudun päiväkodeista ja kouluista. Tässä tutkimuksessa koehenkilöinä oli 40 5-vuotiasta ja 40 12-vuotiasta tervettä ja normaalisti kehittynyttä lasta.
Nonverbaalisia oraalimotorisia taitoja arvioitiin Pohjoismaisen orofakiaalisen testi -seulonnan (NOT-S) ja erilaisten nonverbaalisten oraalimotoristen tehtävien perusteella. Nonverbaaliset oraalimotoriset tehtävät suunniteltiin yhdessä tutkimusryhmän kanssa ja tehtävät perustuivat erilaisiin suunalueen ja kasvojen lihasliikkeisiin, jotka pisteytettiin suoriutumisen mukaan. Menetelmässä arvioitiin 13 eri taitoa, joissa huomioitiin oraalimotoristen liikkeiden nopeutta, laajuutta, voimaa ja kontrollointia. Artikulaation tarkkuutta mitattiin erilaisten lauseiden avulla, joiden toistaminen tai lukeminen nauhoitettiin ääninäytteiksi. Artikulaation tarkkuuden arviointi kohdistui tässä työssä foneemeihin /ɑ/, /i/, /u/, /r/ ja /s/. Artikulaation akustiset analyysit perustuivat formanttitaajuuden, kohinan painopistetaajuuden ja täryn voimakkuuden mittauksiin.
Ikäryhmien kesken 5-vuotiaat suoriutuivat huonommin nonverbaalisissa oraalimotorisissa tehtävissä kuin 12-vuotiaat. Myös kypsymättömiä äänteitä heillä oli huomattavasti enemmän. Nonverbaalisista oraalimotorisista tehtävistä saatuja pistemääriä verrattiin artikulaation tarkkuus arvoihin. Kummassakaan ikäryhmässä nonverbaalisilla oraalimotorisilla taidoilla ei havaittu olevan selkeää yhteyttä artikulaation tarkkuuteen. Ainoastaan foneemin /r/ tarkastelussa tutkimustulokset ovat jokseenkin ristiriitaisia tämän asian suhteen. Artikulaatiovirheitä tarkasteltaessa, äännevirheryhmillä oli myöskin osittain heikommat oraalimotoriset taidot kuin virheettömästi artikuloivilla koehenkilöillä. Näihin tuloksiin täytyy kuitenkin suhteutua hyvin kriittisesti pienten ryhmäkokojen vuoksi.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei terveiden ja normaalisti kehittyneiden lasten nonverbaalisilla oraalimotorisilla taidoilla ole selkeää yhteyttä artikulaation tarkkuuteen. Tämä tutkimus tukee tutkimustuloksia, joiden mukaan artikulaatioterapiassa tulisi keskittyä ainoastaan vain puhetta sisältäviin kuntoutusmenetelmiin eikä nonverbaalisiin oraalimotorisiin menetelmiin. Tämän oletuksen vahvistamiseksi aihetta tulisi kuitenkin tutkia lisää terapiamenetelmän vaikuttavuustutkimusten avulla.
Nonverbaalisia oraalimotorisia taitoja arvioitiin Pohjoismaisen orofakiaalisen testi -seulonnan (NOT-S) ja erilaisten nonverbaalisten oraalimotoristen tehtävien perusteella. Nonverbaaliset oraalimotoriset tehtävät suunniteltiin yhdessä tutkimusryhmän kanssa ja tehtävät perustuivat erilaisiin suunalueen ja kasvojen lihasliikkeisiin, jotka pisteytettiin suoriutumisen mukaan. Menetelmässä arvioitiin 13 eri taitoa, joissa huomioitiin oraalimotoristen liikkeiden nopeutta, laajuutta, voimaa ja kontrollointia. Artikulaation tarkkuutta mitattiin erilaisten lauseiden avulla, joiden toistaminen tai lukeminen nauhoitettiin ääninäytteiksi. Artikulaation tarkkuuden arviointi kohdistui tässä työssä foneemeihin /ɑ/, /i/, /u/, /r/ ja /s/. Artikulaation akustiset analyysit perustuivat formanttitaajuuden, kohinan painopistetaajuuden ja täryn voimakkuuden mittauksiin.
Ikäryhmien kesken 5-vuotiaat suoriutuivat huonommin nonverbaalisissa oraalimotorisissa tehtävissä kuin 12-vuotiaat. Myös kypsymättömiä äänteitä heillä oli huomattavasti enemmän. Nonverbaalisista oraalimotorisista tehtävistä saatuja pistemääriä verrattiin artikulaation tarkkuus arvoihin. Kummassakaan ikäryhmässä nonverbaalisilla oraalimotorisilla taidoilla ei havaittu olevan selkeää yhteyttä artikulaation tarkkuuteen. Ainoastaan foneemin /r/ tarkastelussa tutkimustulokset ovat jokseenkin ristiriitaisia tämän asian suhteen. Artikulaatiovirheitä tarkasteltaessa, äännevirheryhmillä oli myöskin osittain heikommat oraalimotoriset taidot kuin virheettömästi artikuloivilla koehenkilöillä. Näihin tuloksiin täytyy kuitenkin suhteutua hyvin kriittisesti pienten ryhmäkokojen vuoksi.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei terveiden ja normaalisti kehittyneiden lasten nonverbaalisilla oraalimotorisilla taidoilla ole selkeää yhteyttä artikulaation tarkkuuteen. Tämä tutkimus tukee tutkimustuloksia, joiden mukaan artikulaatioterapiassa tulisi keskittyä ainoastaan vain puhetta sisältäviin kuntoutusmenetelmiin eikä nonverbaalisiin oraalimotorisiin menetelmiin. Tämän oletuksen vahvistamiseksi aihetta tulisi kuitenkin tutkia lisää terapiamenetelmän vaikuttavuustutkimusten avulla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29929]