Hoitajien näkemyksiä huumorista muistisairaiden ihmisten hoitotyössä
Häyhä, Laura (2013-11-15)
L. Häyhä
15.11.2013
© 2013 Laura Häyhä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311201888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311201888
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien näkemyksiä huumorista muistisairaiden ihmisten hoitotyössä. Tutkimuksessa selvitettiin huumorin merkitystä hoitajille, hoitajien huumorin käyttöä ja sen vaikutuksia muistisairaisiin ihmisiin.
Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä (n = 6) ja teemahaastatteluilla (n = 6) Muistiliiton paikallisyhdistysten hoitajilta touko–kesäkuussa 2013. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä, jossa aineisto luokiteltiin ylä- ja alakategorioihin.
Hoitajien mielestä huumorilla oli suuri merkitys niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Huumori toimi voimavarana, jonka avulla selviydyttiin hankalista tilanteista ja jaksettiin paremmin työssä. Muistisairaiden ihmisten hoitotyössä hoitajat kokivat huumorin olennaiseksi osaksi vuorovaikutusta. Huumorin avulla hoitajat suoriutuivat hoitotoimenpiteistä paremmin ja pääsivät vaikeista tai noloista tilanteista eteenpäin, niin ettei kenellekään jäänyt nolouden tunnetta. Hoitajien mielestä heidän käyttämänsä huumori vaikutti muistisairaisiin ihmisiin elämänlaatua ja vuorovaikutusta parantavasti. Huumori sopi hoitajien mukaan muistisairaiden ihmisten hoitoon erittäin hyvin, kunhan sillä ei loukattu eikä naurettu muistisairaiden ihmisten kustannuksella.
Tutkimustulosten perusteella hoitajat käyttävät huumoria muistisairaiden ihmisten hoitotyössä kuten muidenkin potilaiden kanssa. Huumorilla ja naurulla on muistisairaiden elämänlaatua parantava vaikutus. Hoitaja voi käyttää huumoria tietoisesti luomaan parempaa mieltä ja iloa muistisairaiden ihmisten elämään. Jatkossa olisi tärkeä tutkia laajemmin huumoria muistisairaiden ihmisten hoitotyössä sekä tutkia huumoria muistisairaiden ihmisten läheisten näkökulmasta. The aim of the study was to describe nurses’ views on humour in nursing people with dementia. The study examined the significance of humour for nurses, nurses’ use of humour and its effects on people with dementia.
The material was collected with open questions (n = 6) and themed interviews (n = 6) from nurses of local chapters of the Alzheimer Society of Finland in June 2013. The material was analysed using content analysis and classified into super- and sub-categories.
According to the nurses, humour had a significant role both in the workplace and off-duty. Humour was a resource that enabled nurses to manage with difficult situations and helped them cope better at work. In nursing people with dementia, nurses felt humour to be an integral part of interaction. With the aid of humour, nurses were able to manage nursing procedures better and able to move on from difficult or embarrassing situations so that nobody was left feeling embarrassed. The nurses felt that the humour they used improved the quality of life of the patients with dementia and facilitated interaction with them. According to the nurses, humour was very well suited for nursing people with dementia, provided that it was not used to hurt or to laugh at the expense of the patients.
The findings showed that nurses used humour when nursing patients with dementia in the same way as with other patients. Humour and laughter improve the quality of life of patients with dementia. Nurses can employ humour in a conscious effort to cheer up patients with dementia and bring joy into their lives. In future, the use of humour in nursing people with dementia should be studied more extensively. Humour should also be looked at from the point of view of friends and family of people with dementia.
Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä (n = 6) ja teemahaastatteluilla (n = 6) Muistiliiton paikallisyhdistysten hoitajilta touko–kesäkuussa 2013. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä, jossa aineisto luokiteltiin ylä- ja alakategorioihin.
Hoitajien mielestä huumorilla oli suuri merkitys niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Huumori toimi voimavarana, jonka avulla selviydyttiin hankalista tilanteista ja jaksettiin paremmin työssä. Muistisairaiden ihmisten hoitotyössä hoitajat kokivat huumorin olennaiseksi osaksi vuorovaikutusta. Huumorin avulla hoitajat suoriutuivat hoitotoimenpiteistä paremmin ja pääsivät vaikeista tai noloista tilanteista eteenpäin, niin ettei kenellekään jäänyt nolouden tunnetta. Hoitajien mielestä heidän käyttämänsä huumori vaikutti muistisairaisiin ihmisiin elämänlaatua ja vuorovaikutusta parantavasti. Huumori sopi hoitajien mukaan muistisairaiden ihmisten hoitoon erittäin hyvin, kunhan sillä ei loukattu eikä naurettu muistisairaiden ihmisten kustannuksella.
Tutkimustulosten perusteella hoitajat käyttävät huumoria muistisairaiden ihmisten hoitotyössä kuten muidenkin potilaiden kanssa. Huumorilla ja naurulla on muistisairaiden elämänlaatua parantava vaikutus. Hoitaja voi käyttää huumoria tietoisesti luomaan parempaa mieltä ja iloa muistisairaiden ihmisten elämään. Jatkossa olisi tärkeä tutkia laajemmin huumoria muistisairaiden ihmisten hoitotyössä sekä tutkia huumoria muistisairaiden ihmisten läheisten näkökulmasta.
The material was collected with open questions (n = 6) and themed interviews (n = 6) from nurses of local chapters of the Alzheimer Society of Finland in June 2013. The material was analysed using content analysis and classified into super- and sub-categories.
According to the nurses, humour had a significant role both in the workplace and off-duty. Humour was a resource that enabled nurses to manage with difficult situations and helped them cope better at work. In nursing people with dementia, nurses felt humour to be an integral part of interaction. With the aid of humour, nurses were able to manage nursing procedures better and able to move on from difficult or embarrassing situations so that nobody was left feeling embarrassed. The nurses felt that the humour they used improved the quality of life of the patients with dementia and facilitated interaction with them. According to the nurses, humour was very well suited for nursing people with dementia, provided that it was not used to hurt or to laugh at the expense of the patients.
The findings showed that nurses used humour when nursing patients with dementia in the same way as with other patients. Humour and laughter improve the quality of life of patients with dementia. Nurses can employ humour in a conscious effort to cheer up patients with dementia and bring joy into their lives. In future, the use of humour in nursing people with dementia should be studied more extensively. Humour should also be looked at from the point of view of friends and family of people with dementia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37744]