Luokanopettajien käsityksiä lahjakkaista ja lahjakkaiden opettamisesta
Mikkonen, Mervi (2013-05-08)
M. Mikkonen
08.05.2013
© 2013 Mervi Mikkonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021215
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia luokanopettajien käsityksiä lahjakkuudesta ja luovuudesta. Lisäksi tutkimus tarkastelee luokanopettajien käsityksiä lahjakkaisiin oppilaisiin liittyvistä tunnusmerkeistä sekä lahjakkaiden oppilaiden oppimisen eriyttämisestä. Pääkysymyksiksi muodostuivat seuraavat kysymykset: Millaisia ovat luokanopettajien käsitykset lahjakkuudesta? Mitä keinoja luokanopettajilla on lahjakkaiden oppilaiden oppimisen eriyttämiseksi? Alakysymyksiksi muodostuivat seuraavat kysymykset: miten luokanopettajat näkevät lahjakkaan oppilaan? Miten lahjakkaan oppilaan opettaminen vaikuttaa heidän työhönsä? Antoiko luokanopettajankoulutus heidän mielestään valmiuksia kohdata lahjakas oppilas?
Lähestymistapana käytin fenomenografiaa, koska tutkimus tarkastelee opettajien käsityksiä tutkittavasta aiheesta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastattelumetodina käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2012 ja alkukeväästä 2013. Haastateltavia opettajia lähestyin aluksi sähköpostin välityksellä. Haastatteluihin osallistui kuusi luokanopettajaa Oulun alueelta. Virkavuosia opettajilla oli kahdesta vuodesta neljäänkymmeneen vuoteen. Aineiston analyysiin loin fenomenografian mukaisesti yläkategoriat, jotka nousivat haastattelun teemoista. Alakategoriat muodostuivat haastatteluista nousseista luokanopettajien käsityksistä.
Tutkimukseni osoitti, että lahjakkuus on monelle luokanopettajalle vielä vieras asia. Lahjakkuus nähtiin vaikeana määrittää sen kirjon ja moninaisuuden takia. Ihmisessä voi esiintyä yhtä tai useampaa lahjakkuutta. Tutkimuksestani selvisi myös, että vaikka luokanopettajat kokevatkin lahjakkaiden lasten opettamisen eriyttämisen haasteelliseksi, se on heistä silti mielenkiintoista ja opettajan työtä rikastavaa. Keinoja lahjakkaiden oppilaiden opetuksen eriyttämiseen löytyi paljon. Opettajat käyttivät lahjakkaiden oppilaiden eriyttämiseen niin lisätehtäviä kuin erilaisia projektitöitä tutkivan oppimisen hengessä. Oman koulutuksen ei koettu antaneen valmiuksia kohtaamana lahjakkaan oppilaan, vaan erilaiset eriyttämisen keinot piti etsiä itse tai ne tulivat työkokemuksen kautta. Täydennyskoulutusta aiheesta toivottaisiin, vaikka eriyttämisen keinoja voi kehittää itsekin työkokemuksen karttuessa. Lisäksi haastatellut opettajat olivat sitä mieltä, että lahjakkuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota jo opettajankoulutuksen aikana.
Lähestymistapana käytin fenomenografiaa, koska tutkimus tarkastelee opettajien käsityksiä tutkittavasta aiheesta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastattelumetodina käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2012 ja alkukeväästä 2013. Haastateltavia opettajia lähestyin aluksi sähköpostin välityksellä. Haastatteluihin osallistui kuusi luokanopettajaa Oulun alueelta. Virkavuosia opettajilla oli kahdesta vuodesta neljäänkymmeneen vuoteen. Aineiston analyysiin loin fenomenografian mukaisesti yläkategoriat, jotka nousivat haastattelun teemoista. Alakategoriat muodostuivat haastatteluista nousseista luokanopettajien käsityksistä.
Tutkimukseni osoitti, että lahjakkuus on monelle luokanopettajalle vielä vieras asia. Lahjakkuus nähtiin vaikeana määrittää sen kirjon ja moninaisuuden takia. Ihmisessä voi esiintyä yhtä tai useampaa lahjakkuutta. Tutkimuksestani selvisi myös, että vaikka luokanopettajat kokevatkin lahjakkaiden lasten opettamisen eriyttämisen haasteelliseksi, se on heistä silti mielenkiintoista ja opettajan työtä rikastavaa. Keinoja lahjakkaiden oppilaiden opetuksen eriyttämiseen löytyi paljon. Opettajat käyttivät lahjakkaiden oppilaiden eriyttämiseen niin lisätehtäviä kuin erilaisia projektitöitä tutkivan oppimisen hengessä. Oman koulutuksen ei koettu antaneen valmiuksia kohtaamana lahjakkaan oppilaan, vaan erilaiset eriyttämisen keinot piti etsiä itse tai ne tulivat työkokemuksen kautta. Täydennyskoulutusta aiheesta toivottaisiin, vaikka eriyttämisen keinoja voi kehittää itsekin työkokemuksen karttuessa. Lisäksi haastatellut opettajat olivat sitä mieltä, että lahjakkuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota jo opettajankoulutuksen aikana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]