Opiskelijoiden ja opiskelijapienryhmien oppimistehtävien tavoiteorientaatiot ja opiskelijapienryhmien tavoiteorientaatioiden yhteys oppimistehtävien suoritustasoon

Abstract

Tämä pro gradu-tutkielma liittyy Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikön ja professori Sanna Järvelän tutkimusryhmän Suomen Akatemian rahoittamaan ADDRESS-hankkeeseen (2009–2012), jonka tavoitteena on tarkastella opiskelijoiden oppimismotivaation itsesäätelyn yksilöllisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Tässä pro gradu-tutkielmassa paneudun itsesäätelyn esiehtoihin, tarkemmin opiskelijoiden yksilö- ja pienryhmäkohtaisiin tavoitteisiin sekä tarkastelen sitä, millaisia yhteyksiä yksilötason tavoitteilla on pienryhmien tavoitteisiin, sekä sitä millaisia yhteyksiä pienryhmien oppimistavoitteilla on oppimistuloksiin. Tutkielmani aineisto on kerätty syksyllä 2009 toteutetun korkeakoulukurssin puitteissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Teoreettisena viitekehyksenä ovat tavoiteorientaatioteorian ja itsesäätöisen oppimisen teoreettiset näkökulmat. Aineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa aineistoa analysoidaan teoreettisten näkökulmien pohjalta sitomatta ja rajoittamatta tarkastelutapaa tiettyyn teoreettiseen malliin. Oppimistehtävien tason analysoinnissa hyödynnän SOLO-taksonomiaa (Biggs & Collis, 1982).

Tutkimukseni opiskelijoiden ja opiskelijapienryhmien kolmen oppimistehtävän tavoitteissa oli oppimis- ja suoritusorientaatioon luokiteltavia tavoitteita. Välttämisorientaatiota kuvastavia tavoitteita ei yksilö- eikä ryhmätavoitteissa ollut. Oppimistavoitteet olivat suhteellisen yleisiä niin yksilöiden kuin ryhmien tavoitteissa. Niin opiskelijoissa kuin opiskelijapienryhmissä oli tapauksia, joissa tavoite pysyi samana kaikissa tehtävissä (oppimisorientoituneet), tavoite oli pääasiassa oppimistavoite (pääasiallisesti oppimisorientoituneet) sekä tapauksia, joissa tavoite oli pääasiassa suoritustavoite (pääasiallisesti suoritusorientoituneet). Pienryhmien osalta tavoitetyypin pitäminen samana kahden ensimmäisen tehtävän aikana ennakoi parempaa suoriutumista kolmannessa oppimistehtävässä. Oppimistehtävissä kaikkien opiskelijoiden tavoitteissa oppimistavoitteiden osuus tavoitteista väheni kurssin edetessä. Ryhmätavoitteissa oppimistavoitteiden osuus kasvoi ensimmäisen tehtävän jälkeen.

Tutkielmani tulosten hyödynnettävyyttä rajoittavat aineistoon liittyvät tekijät. Aineistossa ei ollut poistojen jälkeen yhtään miespuolista opiskelijaa, jolloin yleistettävyys kaikkiin opiskelijoihin on rajallista. Tapaustutkimuksen tulosten yleistettävyydestä on todettu, että niiden kuvaamien tapahtumien voidaan todennäköisesti esittää toteutuvan toisissa, keskeisiltä piirteiltään samankaltaisissa tilanteissa (Ronkainen et al, 2011, s. 144), tämän tutkielman tulosten osalta niitä voisi siis soveltaa naispuolisiin kasvatustieteen korkeakouluopiskelijoihin, jotka työskentelevät yhteisöllisen oppimistehtävän parissa verkko-oppimisympäristössä samassa pienryhmässä pidemmän aikaa. Tämä tapaustutkimus valottaa osaltaan Perryn & Winnen (2013, s. 47) mukaan lisäkartoittamista vaativia itsesäätöisen oppimisen osa-alueita eli yksilöiden ja pienryhmien oppimistavoitteiden rajapintaa ja sitä, missä määrin tavoitteet muuttavat muotoaan yksilön tai ryhmän sisällä ajan kuluessa opiskelijoiden toiminnassa.