Kreationismi helluntaiseurakunnan piirissä vuosina 1987–1988
Marski, Sampo (2013-01-17)
S. Marski
17.01.2013
© 2013 Sampo Marski. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201302221048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201302221048
Tiivistelmä
Olen tutkinut pro gradu -työssäni suomalaista kreationismia helluntaiseurakunnan piirissä vuosina 1987‒1988. Tuolloin helluntaiseurakunnan piiristä virisi kansalaisadressi, jolla pyrittiin saamaan kreationismi kouluopetukseen evoluutioteorian rinnalle. Adressia kerättiin reilu vuosi, sen allekirjoitti 14 310 henkilöä, ja se palautettiin silloiselle kouluhallitukselle 18.8.1988. Kouluhallitus otti adressin vastaan, mutta se ei johtanut jatkotoimenpiteisiin.
Päälähteinä työssä ovat helluntaiherätyksen pää-äänenkannattaja Ristin Voitto ja yleiskristillinen Kotimaa. Molemmat ovat viikkolehtiä. Lähdeaineistoa täydentää muun muassa liikkeen johtohahmoihin kuuluneen Seppo Pehkosen sähköpostihaastattelu sekä katsaus Helsingin Sanomien kirjoitteluun aiheen tiimoilta.
Työssäni tutkin adressin keruuta tapaustutkimuksellisella otteella ja pyrin selvittämään, millaisia muotoja suomalainen kreationismi tapauksen aikana sai. Tarkemmassa analyysissä hyödynnän argumentaatioanalyysin keinoja. Työssä käydään siis sama aineisto läpi kahta eri metodia käyttäen.
Työni perusteella suomalainen kreationismi on paljon velkaa yhdysvaltalaiselle kreationismille. Esitetyt argumentit noudattavat tieteellisen kreationismin kaanonia ja lähes kaikki käytetyt argumentit ovat johdettavissa yhdysvaltalaisiin alkulähteisiin. Tällaisia auktoreja ovat muun muassa Henry M. Morris ja Duane Gish.
Käydyssä keskustelussa on myös muita samantapaisia piirteitä Yhdysvaltojen kreationististen liikkeiden kanssa. Kyse näyttää olleen enemmänkin maailmankatsomuksellisista eroista kuin tieteellisestä kiistasta. Helluntailaiset puolustivat omaa fundamentalistista raamatuntulkintaansa. Evoluutioteoria näyttäytyi heille uhkana oman kulttuurin symboleja vastaan. Luterilaiset taas puolustautuivat fundamentalismia vastaan, jonka he eivät nähneet kuuluvan Suomen kristilliseen perinteeseen.
Jatkotutkimuksen kannalta syventyminen vanhempaan suomalaiseen kreationismiin, kuten Uuras Saarnivaaran tai Wiljam Aittalan ajatteluun, auttaisi ymmärtämään suomalaista kreationismia. Myös 1980-luvun alussa Suomessa käydyn kreationistisen keskustelun avaaminen antaisi tälle tutkimukselle tapaustutkimuksellisen vastinparin.
Päälähteinä työssä ovat helluntaiherätyksen pää-äänenkannattaja Ristin Voitto ja yleiskristillinen Kotimaa. Molemmat ovat viikkolehtiä. Lähdeaineistoa täydentää muun muassa liikkeen johtohahmoihin kuuluneen Seppo Pehkosen sähköpostihaastattelu sekä katsaus Helsingin Sanomien kirjoitteluun aiheen tiimoilta.
Työssäni tutkin adressin keruuta tapaustutkimuksellisella otteella ja pyrin selvittämään, millaisia muotoja suomalainen kreationismi tapauksen aikana sai. Tarkemmassa analyysissä hyödynnän argumentaatioanalyysin keinoja. Työssä käydään siis sama aineisto läpi kahta eri metodia käyttäen.
Työni perusteella suomalainen kreationismi on paljon velkaa yhdysvaltalaiselle kreationismille. Esitetyt argumentit noudattavat tieteellisen kreationismin kaanonia ja lähes kaikki käytetyt argumentit ovat johdettavissa yhdysvaltalaisiin alkulähteisiin. Tällaisia auktoreja ovat muun muassa Henry M. Morris ja Duane Gish.
Käydyssä keskustelussa on myös muita samantapaisia piirteitä Yhdysvaltojen kreationististen liikkeiden kanssa. Kyse näyttää olleen enemmänkin maailmankatsomuksellisista eroista kuin tieteellisestä kiistasta. Helluntailaiset puolustivat omaa fundamentalistista raamatuntulkintaansa. Evoluutioteoria näyttäytyi heille uhkana oman kulttuurin symboleja vastaan. Luterilaiset taas puolustautuivat fundamentalismia vastaan, jonka he eivät nähneet kuuluvan Suomen kristilliseen perinteeseen.
Jatkotutkimuksen kannalta syventyminen vanhempaan suomalaiseen kreationismiin, kuten Uuras Saarnivaaran tai Wiljam Aittalan ajatteluun, auttaisi ymmärtämään suomalaista kreationismia. Myös 1980-luvun alussa Suomessa käydyn kreationistisen keskustelun avaaminen antaisi tälle tutkimukselle tapaustutkimuksellisen vastinparin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34609]