Liikunnan ja urheilun yhteys lapsen sosiaaliseen rooliin kouluympäristössä
Lehtosaari, Ville (2012-11-29)
Lehtosaari, Ville
V. Lehtosaari
29.11.2012
© 2012 Ville Lehtosaari. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201212041085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201212041085
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää millaisia sosiaalisia rooleja tutkimustani luokista löytyy ja onko liikunnan ja urheilun harrastaminen yhteydessä lapsen sosiaaliseen rooliin kouluympäristössä. Lähtökohtana tutkielman tekemiseen oli oma mielenkiinto aihetta kohtaan sekä oletus, että liikuntaa ja urheilua harrastavat lapset ovat korkeammalla luokan sosiaalisessa hierarkiassa ja ovat sosiaalisesti liikunnallisesti passiivisia lapsia taitavampia. Tätä omaa mielikuvaa vahvisti useat aiemmat tutkimukset aiheesta.
Tutkielman aineisto on kerätty keväällä 2012 erään keskipohjanmaalaisen kunnan peruskoulussa. Tutkimukseen osallistui kaksi 5. luokkaa ja yhteensä 21 oppilasta. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin monimenetelmällistä tutkimusta. Monimenetelmällinen tutkimus tässä tutkielmassa tarkoittaa monimenetelmällisiä tiedonkeruumenetelmiä. Määrällistä tutkimusta tutkielmassa edustaa sosiometrinen kysely ja laadullista tutkimusotetta edustaa teemahaastattelu. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän oppilasta, jotka sopivat parhaiten Koskenniemen (1982, 101) eri sosiaalisten tyyppien piirteisiin. Vaikka sosiometrinen kysely kuuluukin perusluonteeltaan määrällisen tutkimuksen piiriin, tässä tutkielmassa sosiometriikan määrällinen osuus rajoittuu määrälliseen aineistonkeruumenetelmään. Sosiometrinen analyysi muistuttaa tutkielmassa enemmän laadullista sisällönanalyysiä kuin määrällistä analyysia.
Tutkimustulosten mukaan liikunnalla itsessään ei ole vaikutusta lapsen sosiaaliseen rooliin, vaan erottavaksi tekijäksi nousi urheiluseuraan kuuluminen, eli organisoitu urheilu. Organisoidun urheilun parissa liikkuvat oppilaat nousivat luokan johtajiksi ja suosikeiksi. Joukkue- tai yksilölajin harrastamisella ei myöskään ollut merkitystä luokan sosiaalisen hierarkian muodostumisessa.
Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää kasvatuksen kentällä ja urheilussa, kunhan vastuussa olevat kerhojen vetäjät ja valmentajat tiedostavat liikunnan sosiaalistavan vaikutuksen. Organisoitu aikuisjohtoinen liikunta ja urheilu tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen.
Tutkielman aineisto on kerätty keväällä 2012 erään keskipohjanmaalaisen kunnan peruskoulussa. Tutkimukseen osallistui kaksi 5. luokkaa ja yhteensä 21 oppilasta. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin monimenetelmällistä tutkimusta. Monimenetelmällinen tutkimus tässä tutkielmassa tarkoittaa monimenetelmällisiä tiedonkeruumenetelmiä. Määrällistä tutkimusta tutkielmassa edustaa sosiometrinen kysely ja laadullista tutkimusotetta edustaa teemahaastattelu. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän oppilasta, jotka sopivat parhaiten Koskenniemen (1982, 101) eri sosiaalisten tyyppien piirteisiin. Vaikka sosiometrinen kysely kuuluukin perusluonteeltaan määrällisen tutkimuksen piiriin, tässä tutkielmassa sosiometriikan määrällinen osuus rajoittuu määrälliseen aineistonkeruumenetelmään. Sosiometrinen analyysi muistuttaa tutkielmassa enemmän laadullista sisällönanalyysiä kuin määrällistä analyysia.
Tutkimustulosten mukaan liikunnalla itsessään ei ole vaikutusta lapsen sosiaaliseen rooliin, vaan erottavaksi tekijäksi nousi urheiluseuraan kuuluminen, eli organisoitu urheilu. Organisoidun urheilun parissa liikkuvat oppilaat nousivat luokan johtajiksi ja suosikeiksi. Joukkue- tai yksilölajin harrastamisella ei myöskään ollut merkitystä luokan sosiaalisen hierarkian muodostumisessa.
Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää kasvatuksen kentällä ja urheilussa, kunhan vastuussa olevat kerhojen vetäjät ja valmentajat tiedostavat liikunnan sosiaalistavan vaikutuksen. Organisoitu aikuisjohtoinen liikunta ja urheilu tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]