Esimiehet tuottavuutta rakentamassa : henkilöstötuottavuuden kehittäminen kuntaorganisaatiossa

Abstract

Tämän pro g radu -tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä henkilöstötuottavuuden johtamisesta ja kehittämisestä palveluorganisaatiossa ja luoda näin lisäarvoa olemassa olevaan tieteelliseen keskusteluun henkilöstötuottavuuden kehittämisestä. Tutkimuksen tavoitteena on myös luoda malli henkilöstötuottavuuden kehittämisestä ja jäsentää olemassa olevaa teoriaa uudella tavalla. Aiheen tutkiminen on perusteltua, sillä aihetta on tutkittu vielä varsin vähän liiketaloustieteen alalla. Lisäksi liikkeenjohdollisesta näkökulmasta aihe on ajankohtainen sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioissa, joissa haasteena on parantaa tuloksellisuutta ja kilpailukykyä tuottavuutta kehittämällä. Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimukselle on muodostettu päätutkimuskysymys, jonka tarkoituksena on selvittää miten henkilöstötuottavuutta voidaan kehittää esimiestyön avulla. Päätutkimuskysymys on jaettu edelleen kahteen alatutkimuskysymykseen. Ensimmäinen alatutkimuskysymys pyrkii selvittämään mitä käsityksiä esimiehillä on henkilöstötuottavuudesta ja sen kehittämisestä. Toinen alatutkimuskysymys pyrkii selvittämään mitkä tekijät auttavat esimiestä kehittämään henkilöstötuottavuutta ja mitkä tekijät estävät henkilöstötuottavuuden kehittämistä?

Tämän tutkimuksen tutkimusmetodina käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusmenetelmäksi on valittu tapaus- eli casetutkimus, jonka tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen ja rikas kuvaus tutkittavasta ilmiöstä tutkimuskohteessa. Tutkimuskohteen valintakriteerinä on ollut organisaation hyvä soveltuvuus tutkittavan ilmiön kannalta. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa perehdytään tuottavuuden ja henkilöstötuottavuuden käsitteisiin sekä henkilöstötuottavuuden mittaamiseen ja arviointiin. Lisäksi teoreettisessa osiossa tarkastellaan henkilöstötuottavuuden kehittämisen haasteita keskeisten johtamisen teemojen, kuten muutoksen johtaminen ja oppivan organisaation tarkastelun kautta. Myös aineettoman pääoman riskienhallintaa tarkastellaan. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu tutkimuskohteen esimiesten puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä dokumentti- ja havaintoaineistosta. Tutkimuksen empiirisen aineiston analyysi on tehty empiirisestä aineistosta nousevan luokittelun avulla.

Tämän tutkimuksen teoreettisen ja empiirisen aineiston pohjalta nousee esiin useita keinoja, joiden avulla henkilöstötuottavuutta voidaan kehittää. Organisaation yhteiset tavoitteet ovat lähtökohta henkilöstötuottavuuden kehittämiselle. Työntekijöiden osaaminen sekä organisaation prosessit ja työvälineet ovat tärkeitä tekijöitä henkilöstötuottavuuden kehittämisessä. Lisäksi yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä työhyvinvointi ja innovatiivisuus vaikuttavat merkittävästi henkilöstötuottavuuteen ja sen kehittämiseen.

Tutkimuksen tulosten pohjalta on luotu henkilöstötuottavuuden kehittämisen malli, jota voidaan hyödyntää organisaation ja tiimien tasolla. Koska kyseessä on yhden tapauksen tapaustutkimus, ei tuloksia voida sellaisenaan yleistää kaikkiin palveluorganisaatioihin sopiviksi. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää esimiestyössä sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioissa.