Seurakunnan investointiedellytykset verrattuna seurakuntayhtymään
Sariola, Olavi (2012-11-13)
O. Sariola
13.11.2012
© 2012 Olavi Sariola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201211141055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201211141055
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään seurakuntien tilinpäätöstietoja hyväksikäyttäen seurakuntien investointiedellytyksiä ja niiden mahdollista muuttumista, jos seurakunnat perustavat seurakuntayhtymän. Kuntakentän muutokset aiheuttavat muutoksia seurakuntien rakenteisiin. Ne joutuvat joko yhdistymään tai perustamaan seurakuntayhtymiä kuntaliitosten takia. Investoinneilla on pitkäaikaiset vaikutukset seurakunnan talouteen. Tästä syystä investointiedellytysten muuttuminen seurakuntayhtymiä perustettaessa on hyvä tietää.
Tutkimusote on ensisijaisesti päätöksentekometodologinen ja teoriaosuus painottuu liikekirjanpidon ilmenemismuotoihin julkishallinnossa. Teoriaosassa selvitetään myös tutkimuksen kannalta olennaiset käsitteet.
Seurakunnat toimivat rahoitusrakenteensa perusteella julkisella sektorilla, jonka pääasiallisena tulonlähteenä ovat verotulot. Investoinneilla ei haeta taloudellista tulosta vaan vaikuttavuutta. Tutkimuksen aineistona ovat kaikkien Kalajoen rovastikunnan seurakuntien tuloslaskelmat ja taseet vuodelta 2010 ja lähempään tarkasteluun otettujen Alavieskan, Haapajärven ja Ylivieskan seurakunnan tuloslaskelmat ja taseet myös vuodelta 2011 sekä investointisuunnitelmat vuosille 2012–2016. Niiden pohjalta investointiedellytyksiä tutkittiin Invest for Excel -ohjelmalla tehtävillä simulaatioilla.
Tutkimuksen perusteella seurakuntien investointiedellytykset voivat parantua perustamalla seurakuntayhtymä, erityisesti jos yhtymän perustavien seurakuntien pääomarakenne on erilainen. Niiden investointivara mahdollisesti kasvaa tai ne saavat lisää mahdollisuuksia rahoittaa investointinsa.
Tulosta voidaan hyödyntää seurakuntien suunnitellessa seurakuntayhtymän perustamista tai yhdistymistä yhdeksi seurakunnaksi. Se voi olla päätöksenteon tukena. Tulos on mahdollisesti yleistettävissä myös kuntasektorille, koska kuntien rahoitusrakenne on samankaltainen seurakuntien kanssa.
Tutkimusote on ensisijaisesti päätöksentekometodologinen ja teoriaosuus painottuu liikekirjanpidon ilmenemismuotoihin julkishallinnossa. Teoriaosassa selvitetään myös tutkimuksen kannalta olennaiset käsitteet.
Seurakunnat toimivat rahoitusrakenteensa perusteella julkisella sektorilla, jonka pääasiallisena tulonlähteenä ovat verotulot. Investoinneilla ei haeta taloudellista tulosta vaan vaikuttavuutta. Tutkimuksen aineistona ovat kaikkien Kalajoen rovastikunnan seurakuntien tuloslaskelmat ja taseet vuodelta 2010 ja lähempään tarkasteluun otettujen Alavieskan, Haapajärven ja Ylivieskan seurakunnan tuloslaskelmat ja taseet myös vuodelta 2011 sekä investointisuunnitelmat vuosille 2012–2016. Niiden pohjalta investointiedellytyksiä tutkittiin Invest for Excel -ohjelmalla tehtävillä simulaatioilla.
Tutkimuksen perusteella seurakuntien investointiedellytykset voivat parantua perustamalla seurakuntayhtymä, erityisesti jos yhtymän perustavien seurakuntien pääomarakenne on erilainen. Niiden investointivara mahdollisesti kasvaa tai ne saavat lisää mahdollisuuksia rahoittaa investointinsa.
Tulosta voidaan hyödyntää seurakuntien suunnitellessa seurakuntayhtymän perustamista tai yhdistymistä yhdeksi seurakunnaksi. Se voi olla päätöksenteon tukena. Tulos on mahdollisesti yleistettävissä myös kuntasektorille, koska kuntien rahoitusrakenne on samankaltainen seurakuntien kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37957]