Lasten käsityksiä psyykkisestä hyvinvoinnista ja sen merkityksestä heidän elämässään
Kaikkonen, Elsi; Pirttijärvi, Katri (2012-11-01)
E. Kaikkonen; K. Pirttijärvi
01.11.2012
© 2012 Elsi Kaikkonen, Katri Pirttijärvi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201211281062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201211281062
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään lasten psyykkistä hyvinvointia. Tutkielman tavoitteena on selvittää ensiksi, mistä koostuu lasten psyykkinen hyvinvointi. Teoreettisessa viitekehysosassa määritellään hyvinvoinnin käsitettä, kuvaillaan psyykkisen kehityksen kulkua, tarkastellaan psyykkisen hyvinvoinnin muodostavia tekijöitä ja syvennytään lasten psyykkisen hyvinvoinnin tilaan Suomessa. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää, millaisia käsityksiä lapsilla on psyykkisestä hyvinvoinnista ja sen merkityksestä heidän elämässään. Näihin tavoitteisiin etsitään vastauksia seuraavien tutkimustehtävien avulla:
1. Mistä koostuu lasten psyykkinen hyvinvointi?
2. Mitä psyykkinen hyvinvoinnin toteutuminen merkitsee lapsen elämässä?
Hyvinvoinnin käsitettä määritellään muun muassa E. Allardtin ja A. Maslowin mukaan. Varhaislapsuuden psyykkisen kehityksen kuvaamiseen on käytetty muun muassa M. Mahlerin ja S. Freudin teorioita. Kouluikäisen psyykkistä kehitystä kuvataan muun muassa R. N. Emden ja T. Arajärven mukaan. Psyykkistä hyvinvointia on tarkasteltu pääosin J. Sinkkosen kokoamien tekijöiden pohjalta, käyttäen tukena muita kasvatustieteellisiä julkaisuja. Lasten hyvinvoinnin tilaa Suomessa on tarkasteltu tämän hetkisten tutkimusten mukaan ja kuvaten muutamien Suomessa toimivien lasten hyvinvointiin perehtyneiden organisaatioiden toiminta-ajatuksia.
Tutkimus on tehty laadullisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty avoimia kysymyksiä ja kirjoitelmaa. Aineisto koostuu 66 kuudesluokkalaisen vastauksista ja se on kerätty erään pohjoissuomalaisen kaupungin viideltä eri koululta. Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja abduktiivista päättelyn logiikkaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2012.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että lapset käsittävät turvallisten vuorovaikutussuhteiden, perustarpeiden tyydyttämisen, turvallisuuden kokemuksen mahdollisuuden ja itsetunnon vaikuttavan merkittävästi psyykkisen hyvinvoinnin muodostumiseen. Lapset käsittävät turvallisiksi vuorovaikutussuhteiksi tasavertaisen sosiaalisen kanssakäymisen ja ymmärtävän vastavuoroisuuden. Perustarpeiden tyydyttämisellä tarkoitetaan muun muassa fyysisten tarpeiden tyydyttämistä sekä rakkauden ja perushoivan mahdollisuutta. Turvallisuuden kokemuksen lapset käsittävät hyvinvoinnin keskeiseksi perustaksi. Lisäksi riittävän eheää minäkuvaa ja itsetuntoa pidetään merkittävänä osana omaa psyykkistä hyvinvointia.
Tutkimuksen tulosten tarkoituksena on kuvata lasten käsityksiä psyykkisestä hyvinvoinnista ja antaa näin keskeisiä näkökulmia lasten ajatusmaailmasta. Näihin näkökulmiin paneutumalla osataan tukea lapsille tärkeitä psyykkisen hyvinvoinnin tekijöitä. Vaikka tutkimuksen kohdejoukko oli suuri, tutkimustulokset kuvaavat vain lasten sen hetkisiä käsityksiä ja näin ollen tutkimustuloksia voidaan yleistää korkeintaan omassa ympäristössään, esimerkiksi aika ja paikkasidonnaisesti.
1. Mistä koostuu lasten psyykkinen hyvinvointi?
2. Mitä psyykkinen hyvinvoinnin toteutuminen merkitsee lapsen elämässä?
Hyvinvoinnin käsitettä määritellään muun muassa E. Allardtin ja A. Maslowin mukaan. Varhaislapsuuden psyykkisen kehityksen kuvaamiseen on käytetty muun muassa M. Mahlerin ja S. Freudin teorioita. Kouluikäisen psyykkistä kehitystä kuvataan muun muassa R. N. Emden ja T. Arajärven mukaan. Psyykkistä hyvinvointia on tarkasteltu pääosin J. Sinkkosen kokoamien tekijöiden pohjalta, käyttäen tukena muita kasvatustieteellisiä julkaisuja. Lasten hyvinvoinnin tilaa Suomessa on tarkasteltu tämän hetkisten tutkimusten mukaan ja kuvaten muutamien Suomessa toimivien lasten hyvinvointiin perehtyneiden organisaatioiden toiminta-ajatuksia.
Tutkimus on tehty laadullisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty avoimia kysymyksiä ja kirjoitelmaa. Aineisto koostuu 66 kuudesluokkalaisen vastauksista ja se on kerätty erään pohjoissuomalaisen kaupungin viideltä eri koululta. Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja abduktiivista päättelyn logiikkaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2012.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että lapset käsittävät turvallisten vuorovaikutussuhteiden, perustarpeiden tyydyttämisen, turvallisuuden kokemuksen mahdollisuuden ja itsetunnon vaikuttavan merkittävästi psyykkisen hyvinvoinnin muodostumiseen. Lapset käsittävät turvallisiksi vuorovaikutussuhteiksi tasavertaisen sosiaalisen kanssakäymisen ja ymmärtävän vastavuoroisuuden. Perustarpeiden tyydyttämisellä tarkoitetaan muun muassa fyysisten tarpeiden tyydyttämistä sekä rakkauden ja perushoivan mahdollisuutta. Turvallisuuden kokemuksen lapset käsittävät hyvinvoinnin keskeiseksi perustaksi. Lisäksi riittävän eheää minäkuvaa ja itsetuntoa pidetään merkittävänä osana omaa psyykkistä hyvinvointia.
Tutkimuksen tulosten tarkoituksena on kuvata lasten käsityksiä psyykkisestä hyvinvoinnista ja antaa näin keskeisiä näkökulmia lasten ajatusmaailmasta. Näihin näkökulmiin paneutumalla osataan tukea lapsille tärkeitä psyykkisen hyvinvoinnin tekijöitä. Vaikka tutkimuksen kohdejoukko oli suuri, tutkimustulokset kuvaavat vain lasten sen hetkisiä käsityksiä ja näin ollen tutkimustuloksia voidaan yleistää korkeintaan omassa ympäristössään, esimerkiksi aika ja paikkasidonnaisesti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]