Potilaiden kokemukset henkilökohtaisesta tilastaan ja sen säilymisestä sisätautien vuodeosastoilla

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>The aim of the study was to describe Finnish patients’ experiences of the regulation of personal privacy in hospital with the concept ‘personal space’. The central topics of interest included the personal space and it’s preservation. The right of self-determination while inpatients in hospital enables the patient to preserve personal space. Patients’ experiences of personal space and it’s preservation were examined by describing the significance of the preservation of personal space, other factors connected with personal space preservation, patients’ means to protect their personal space preservation in the interaction with nursing staff, and the tactile, auditory, visual, and olfactory failure of personal space preservation. Patients’ personal space was observed from the point of view of triangulation, and quantitative and qualitative data were integrated in the research. The purpose was to provide fresh knowledge in Finnish nursing science on patients’ personal space and it’s preservation in hospital, as well as to introduce the factors and concepts connected with the phenomenon of personal space to a wider public.</p><p>The research material was collected in the internal medicine wards of a university hospital. The collection of data was carried out by means of a structured interview (N = 250) and the observation (N = 25) of interactive situations between patients and nursing staff. The structured questions of the interviews were analysed in the software SPSS for Windows 10.1.2. The results were presented as frequency and percentage distributions. The averages used were the mean, the mode, and the median. Cross-tabulation and Spearman’s correlation coefficient were used to find out the correlation between variables. The significance of sum variables measuring auditory, visual, and olfactory invasion was tested by means of the t-test on independent groups, the one-way variance analysis, Mann-Whitney’s U-test, and χ²-independence test. The open questions of the interviews and the observations were analysed with deductive-inductive content analysis.</p><p>Patients’ right of self-determination in relation to the nursing procedures on their own body was best implemented among the young and more educated patients. The patients protected their personal space with verbal messages related to pain and the right of self-determination, and with non-verbal messages related to body positions, gestures, expressions, eye contact as well as its avoidance, and to the use of hospital screens. The screens were used for the protection of one’s own privacy and intimacy, but also for the protection of co-patients’ privacy and intimacy. For the majority of the patients, the inviolability of their tactile and olfactory space were particularly important. The personal space had been invaded tactily, auditorily, and olfactorily. Significant factors affecting the experience of personal space were the patient’s sex and age, the size of the patient room, the patient’s coping capability in hospital, the number of treatments, and mood during hospitalisation. The failure of personal space preservation made the patients feel, above all, hurt and treated as objects. The patients found it justified for the nursing staff to touch them when assisting, but also thought that unnecessary extra taction does not belong to nursing practice. Taction by the nursing staff was mainly experienced as gentle and pain-reactive, as well as respectful of the patient’s body.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten potilaiden kokemuksia yksityisyyden säätelystä sairaalassa henkilökohtaisen tilan avulla. Mielenkiinnon kohteina olivat henkilökohtainen tila ja sen säilyminen. Potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen hoidon aikana mahdollistaa henkilökohtaisen tilan säilymisen. Potilaiden kokemuksia henkilökohtaisesta tilastaan ja sen säilymisestä selvitettiin kuvaamalla henkilökohtaisen tilan säilymisen merkityksellisyyttä, henkilökohtaisen tilan säilymiseen yhteydessä olevia tekijöitä, potilaiden keinoja suojata henkilökohtaisen tilansa säilyminen ja henkilökohtaisen tilan säilymisen taktiilista, auditiivista, visuaalista ja olfaktorista epäonnistumista. Potilaan henkilökohtaista tilaa tarkasteltiin triangulaation näkökulmasta ja tutkimuksessa yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta suomalaista hoitotieteellistä tietoa potilaan henkilökohtaisesta tilasta ja sen säilymisestä sairaalassa sekä tehdä tunnetuksi henkilökohtaisen tilan ilmiöön liittyviä tekijöitä ja käsitteitä.</p><p>Tutkimuksen aineisto kerättiin yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikan vuodeosastoilla. Aineisto kerättiin strukturoidulla haastattelulla (N = 250) ja havainnoimalla (N = 25) potilaan ja hoitotyöntekijän välisiä vuorovaikutustilanteita. Haastattelujen strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS for Windows 10.1.2 -ohjelmalla. Tulokset esitettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina. Keskilukuina käytettiin keskiarvoa, moodia ja mediaania. Muuttujien välisten riippuvuuksien selvittämiseksi käytettiin ristiintaulukointia ja Spearmanin korrelaatiokerrointa. Auditiivista, visuaalista ja olfaktorista loukkaamista mittaavien summamuuttujien merkitsevyyden testaamiseksi käytettiin riippumattomien ryhmien t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja χ²-riippumattomuustestiä. Haastattelujen avoimet kysymykset ja havainnoinnit analysoitiin deduktiivis-induktiivisella sisällön analyysillä.</p><p>Potilaiden itsemääräämisoikeus suhteessa omaa kehoa koskeviin hoitotoimenpiteisiin toteutui parhaiten nuorten ja enemmän koulutettujen potilaiden kohdalla. Potilaat käyttivät henkilökohtaisen tilansa suojaamiseksi erilaisia kipuun ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä verbaalisia viestejä ja kehon asentoihin, eleisiin, ilmeisiin, katsekontaktiin ja sen välttämiseen sekä väliverhojen käyttämiseen liittyviä nonverbaalisia viestejä. Väliverhoja käytettiin suojaamaan omaa yksityisyyttä ja mahdollistamaan oma intimiteettisuoja, mutta myös suojaamaan potilastoverin yksityisyyttä ja mahdollistamaan hänelle intimiteettisuoja. Potilaat kokivat merkityksellisenä erityisesti taktiilisen ja olfaktorisen tilan säilymisen loukkaamattomana. Henkilökohtainen tila oli tullut loukatuksi taktiilisesti, auditiivisesti ja olfaktorisesti. Henkilökohtaisen tilan kokemiseen merkityksellisenä olivat yhteydessä potilaan sukupuoli, ikä, potilashuoneen koko, selviytymiskyky sairaalassa, hoitokertojen määrä ja mieliala sairaalassa. Henkilökohtaisen tilan säilymisen epäonnistuminen aiheutti potilaille etenkin pahaa mieltä ja itsen kokemista esineeksi. Potilaat oikeuttivat hoitotyöntekijän kosketuksen autettaessa, mutta turha ja ylimääräinen kosketus ei kuulu hoitotyöhön. Hoitotyöntekijän kosketus koettiin pääasiallisesti hellävaraiseksi, kivut huomioon ottavaksi ja kehoa kunnioittavaksi ja arvostavaksi.</p></div>