Long- and short-term frequent attenders in primary healthcare : perceptions of patient-centredness, interaction and encounters with healthcare personnel
Huhtakangas, Moona (2022-11-18)
https://urn.fi/URN:ISBN:9789526234830
Kuvaus
Tiivistelmä
Abstract
The purpose of the study was to describe and explain the perceptions of long- and short-term frequent attenders (FAs) regarding patient-centredness, interaction and encounters with healthcare personnel in primary healthcare.
The study consisted of four original publications. Publication I compared long- (n=132) and short-term FAs’ (n=645) characteristics using cross-sectional Northern Finland Birth Cohort 1966 data from the 46-year follow-up study. The data was analysed using descriptive statistics and multivariate logistic regression analyses. Publications II and III compared long- (n=234) and short-term FAs’ (n=261) perceptions of patient-centredness (the Patient-Centred Primary Care instrument, PCPC) and patient-professional interaction (the Patient-Professional Interaction Questionnaire, PPIQ), respectively, using cross-sectional survey data collected in January–July 2020. The data was analysed using the Mann-Whitney U test and multigroup confirmatory factor analysis (MGCFA). Publication IV synthesised FAs’ experiences of encounters with healthcare personnel through a systematic review of qualitative studies (n=6). The data was synthesised by meta-aggregation.
Self-reported poor health was an explaining factor, especially for long-term FAs. Relative to short-term FAs, depression and low income were associated with long-term FAs. Long-term FAs’ perceptions of patient-centredness (patients’ preferences, physical comfort, coordination of care, continuity and transition, emotional support, access to care, information and education, family and friends) and patient-professional interaction (patient involvement) were inferior to those of short-term FAs. Among long-term FAs, young age and female gender negatively correlated with patient-centredness, while for short-term FAs the same was true for young age and high education. MGCFA indicated a good model fit for PCPC and PPIQ. The systematic review indicated that difficulties in resolving FAs’ situations may create service circles, making patients frustrated with their situation. The FAs’ own expertise should be recognised and valued alongside the expertise of healthcare professionals when performing collaborative care. Disparagement and a lack of empathy may make FAs feel misunderstood and unappreciated. FAs should be recognised as individuals by taking their circumstances into account and providing support accordingly.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja selittää pitkä- ja lyhytaikaisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden näkemyksiä asiakaslähtöisyydestä, vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta terveydenhuollon henkilöstön kanssa perusterveydenhuollossa.
Tutkimus koostui neljästä osajulkaisusta. Osajulkaisu I vertaili pitkä- (n=132) ja lyhytaikaisten asiakkaiden (n=645) taustatekijöitä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46-vuotisaineistossa. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä ja useamman muuttujan logistisella regressioanalyysillä. Osajulkaisu II ja III vertailivat pitkä- (n=234) ja lyhytaikaisten (n=261) asiakkaiden näkemyksiä asiakaslähtöisyydestä (Patient-Centred Primary Care instrument) ja vuorovaikutuksesta terveydenhuollon henkilöstön kanssa (Patient-Professional Interaction Questionnaire). Kyselyaineisto kerättiin tammi-heinäkuussa 2020 ja analysoitiin Mann Whitney U testillä ja useamman ryhmän konfirmatorisella faktorianalyysillä (MGCFA). Osajulkaisu IV kuvaili paljon palveluja tarvitsevien kokemuksia kohtaamisesta terveydenhuollon henkilöstön kanssa laadullisten tutkimusten (n=6) systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Aineisto syntetisoitiin meta-aggregaatiolla.
Huonoksi koettu terveydentila selitti etenkin pitkäaikaista palvelutarvetta. Verrattuna lyhytaikaiseen, masennus ja matala tulotaso olivat yhteydessä pitkäaikaiseen palvelutarpeeseen. Pitkäaikaisten asiakkaiden näkemykset asiakaslähtöisyydestä (asiakkaiden toiveet, fyysinen viihtyvyys, hoidon koordinointi, jatkuvuus ja siirtyminen, emotionaalinen tuki, palvelujen saatavuus, tiedot ja neuvonta, läheiset) ja vuorovaikutuksesta (osallistaminen hoitoon) olivat heikommat kuin lyhytaikaisten. Nuori ikä ja naissukupuoli pitkäaikaisilla ja nuori ikä ja korkea koulutus lyhytaikaisilla asiakkailla korreloivat negatiivisesti asiakaslähtöisyyden kanssa. MGCFA osoitti mittarien sopivan aineistoon. Järjestelmällisen katsauksen tulosten perusteella haasteet paljon palveluja tarvitsevien tilanteiden ratkaisemisessa voivat johtaa palvelukierteisiin ja turhautumiseen. Asiakkaan asiantuntijuutta omasta tilanteesta tulisi arvostaa ammattilaisten osaamisen lisäksi osana yhteistyöhön perustuvaa hoitoa. Empatian puute ja vähättely voivat aiheuttaa väärinymmärretyksi tulemisen kokemuksia. Asiakkaat tulisi huomioida yksilöinä heidän olosuhteensa huomioiden ja tarjota tukea sen mukaisesti.
Original papers
Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.
Huhtakangas, M., Kyngäs, H., Bloigu, R., & Kanste, O. (2021). Differentiating middle‐aged long‐term and short‐term frequent attenders by means of the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 35(3), 813–823. https://doi.org/10.1111/scs.12896
Huhtakangas, M., Tolvanen, M., Kyngäs, H., & Kanste, O. (2022). Long- and short-term
frequent attenders’ perceptions of patient-centredness in Finnish primary healthcare: a
cross-sectional survey. Manuscript submitted for publication.Huhtakangas, M., Tolvanen, M., Kyngäs, H., & Kanste, O. (in press). Vuorovaikutus terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa paljon terveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden arvioimana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. https://doi.org/10.23990/sa.107362
Huhtakangas, M., Tuomikoski, A., Kyngäs, H., & Kanste, O. (2021). Frequent attenders’ experiences of encounters with healthcare personnel: A systematic review of qualitative studies. Nursing & Health Sciences, 23(1), 53–68. https://doi.org/10.1111/nhs.12784
Osajulkaisut
Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.
Huhtakangas, M., Kyngäs, H., Bloigu, R., & Kanste, O. (2021). Differentiating middle‐aged long‐term and short‐term frequent attenders by means of the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 35(3), 813–823. https://doi.org/10.1111/scs.12896
Huhtakangas, M., Tolvanen, M., Kyngäs, H., & Kanste, O. (2022). Long- and short-term
frequent attenders’ perceptions of patient-centredness in Finnish primary healthcare: a
cross-sectional survey. Manuscript submitted for publication.Huhtakangas, M., Tolvanen, M., Kyngäs, H., & Kanste, O. (in press). Vuorovaikutus terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa paljon terveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden arvioimana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. https://doi.org/10.23990/sa.107362
Huhtakangas, M., Tuomikoski, A., Kyngäs, H., & Kanste, O. (2021). Frequent attenders’ experiences of encounters with healthcare personnel: A systematic review of qualitative studies. Nursing & Health Sciences, 23(1), 53–68. https://doi.org/10.1111/nhs.12784
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]