Keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoito Suomessa 1972–1993

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>A study is made of the volume of hospital treatment provided for cases of pneumonia in Finland from 1972 to 1993, employing as a source the National Hospital Discharge Register. The results are used to predict changes in the utilization of hospital resources in this respect up to the year 2020.</p><p>A total of 452 474 treatment periods and 5 935 615 hospitalization days attributable to pneumonia were recorded for the total population over the given period, of which just under 20% applied to children aged under 15 years, over 30% to persons of working age, 15–64 years, and over 50% to elderly persons aged 65 years and over. The mean duration of hospitalization was reduced from 18.4 days to 14.3 days for males and from 19.6 days to 17.5 days for females over the period in question.</p><p>The number of treatment periods for pneumonia in children per year relative to population decreased by 28.3%, the greatest reduction being in the group under one year of age, 5.7% for boys and 5.5% for girls. The mean duration of treatment decreased from 9.6 days to 4.1 days for boys and 9.7 days to 4.3 days for girls.</p><p>The numbers of treatment periods and hospitalization days were consistently greater for men than for women in the working-age population, the difference between the sexes being most pronounced in the age group 15–24 years, where the number of treatment periods for men was 7.2 times that for women. Likewise, the number of treatment periods for men began to increase with age from 40 years onwards and that for women from 50 years onwards. The mean treatment time for patients of working-age decreased over the period studied, from 10.5 days to 8.2 days for men and from 9.9 days to 8.2 days for women. The duration of treatment similarly increased with advancing age.</p><p>The absolute numbers of treatment periods increased by 139% among the elderly population, even when standardized for age, whereas the number of hospitalization days diminished. The clearest increase in treatment periods of all was recorded for men aged over 84 years, 3.16%. The mean duration of treatment increased with age in both sexes, being significantly longer for women than for men in each age group.</p><p>The forecast for changes in the utilization of hospital services for the treatment of pneumonia up to the year 2020 was examined by methods based on both an age structure model and a time series model. Both predicted an increase of over 50% in the total number of treatment periods for the population as a whole, being of the order of 70% for men and 30% for women. The predicted increase in the age group over 64 years was in excess of 90% with both models.</p><p>The use of hospital services for the treatment of childhood pneumonia decreased significantly over the period examined here, while the majority of the treatment periods recorded for the working-age population concerned young men or persons aged over 40 years. The most significant increase was seen in treatment periods for persons aged over 64 years, and this figure is also predicted to increase in the future, on account of the frequent use made of hospital services by the elderly in general. Preparations should be made for dealing with this increase in demand by improving treatment methods, developing the treatment system and undertaking preventive measures.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Tutkimuksessa selvitettiin keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoidon käytön määrä vuodesta 1972 vuoteen 1993 Suomessa. Lähteenä oli valtakunnallinen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin ennuste sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020. Koko väestössä keuhkokuumeesta aiheutuneita hoitojaksoja kertyi yhteensä 452 474 ja hoitopäiviä 5 935 615. Hoitojaksoista lasten, eli alle 15-vuotiaiden, osuus oli vajaa 20 %, työikäisten, eli 15–64-vuotiaiden, yli 30 % ja vanhusten, eli 65 vuotta täyttäneiden, yli 50 %. Miesten tutkimusajanjakson keskimääräinen hoitoaika lyheni 18,4 päivästä 14,3 päivään ja naisten 19,6 päivästä 17,5 päivään.</p><p>Lasten keuhkokuumeesta aiheutuneet hoitojaksot väestöön suhteutettuina vähenivät 28,3 %. Huomattavinta vuosittainen hoitojaksojen väheneminen oli alle 1-vuotiailla: pojilla 5,7 %ja tytöillä 5,6 %. Poikien keskimääräinen hoitoaika väheni 9,6 päivästä 4,1 päivään ja tyttöjen 9,7 päivästä 4,3 päivään.</p><p>Työikäisten miesten hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä oli jokaisessa ikäryhmässä naisia korkeampi. Selvimmin sukupuolten välinen ero näkyi 15–24-vuotiaden ryhmässä, jossa miesten hoitojaksojen määrä oli 7,2-kertainen naisiin verrattuna. Miesten hoitojaksojen määrä alkoi kasvaa 40 vuoden iässä, naisten vastaavasti 50 vuoden iässä. Miesten keskimääräinen hoitoaika lyheni 10,5 päivästä 8,2 päivään ja naisten 9,9 päivästä 8,2 päivään. Ikääntyminen pidensi keskimääräistä hoitoaikaa. Hoitojaksojen absoluuttinen määrä lisääntyi 65 vuotta täyttäneiden ryhmässä 139 %. Ikävakioitujen hoitojaksojen määrä lisääntyi, sen sijaan hoitopäivien määrä väheni. Selvintä hoitojaksojen lisääntyminen oli yli 84-vuotiaiden miesten ikäryhmässä (3,16 %). Miesten ja naisten keskimääräinen hoitoaika pidentyi ikääntymisen myötä ollen naisilla samanikäisiin miehiin verrattuna merkittävästi pidempi.</p><p>Ennustetta sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020 tarkasteltiin ikärakennemalliin ja aikasarjamalliin perustuvilla menetelmillä. Molempien mallien mukaan hoitojaksojen kokonaismääränlisäys koko väestössä on runsas 50 %, ollen miehillä 70 %:n ja naisilla 30 %:n luokkaa. Yli 64-vuotiaiden hoitojaksojen kasvuennuste vuoteen 2020 mennessä on molempien ennustemallien mukaan yli 90 %.</p><p>Lasten keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalakäyttö vähentyi merkittävästi tutkimusajanjakson aikana. Nuorten miesten ja yli 40-vuotiaiden henkilöiden sairaalahoitojaksot muodostivat pääosan työikäisisten hoitojaksoista. Merkittävin lisäys tutkimusajanjaksossa oli yli 64-vuotiaiden hoitojaksoissa, jotka myös ennusteen mukaan kasvavat tulevaisuudessa tämänikäisen väestön runsaan sairaalakäytön vuoksi. Hoidon kysynnän kasvuun on varauduttava hoitoa ja hoitojärjestelmiä kehittämällä sekä prevention keinoin.</p></div>