The emergence of social embeddedness in academic and software start-ups’ cohesive networks

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>This dissertation examines the emergence of social embeddedness through economic actions in start-ups’ cohesive networks. The motivation for this study came from the interest to explore a previously unknown phenomenon in Finnish start-up entrepreneurship. The purpose was to understand whether the acquisition of human resources is inherently enmeshed in the social relations of cohesive networks in both software and academic start-ups. A qualitative multiple case-study research method was used to understand the complexity of embeddedness, with the aim to replicate an existing theory using exploratory case studies, instead of building a new theory. Granovetter’s embeddedness argument was used as a theoretical basis.</p><p>Based on the results, in academic start-ups’ cohesive networks, social relations significantly helped the company supplement often initially scarce human resources. These social relations within the university faculty context provided significant business support for founders and founding teams in start-ups’ early development by generating added value and further strengthening the business vision. This may have happened even long before the company was founded. The results from the software start-ups’ cohesive networks slightly differed when compared to those from the academic start-ups, although certain similarities also existed. For instance, founders of software start-ups who had rented an office space in an accelerator or an equivalent entrepreneur community 2–5 years earlier had formed dense, cohesive networks that primarily consisted of social relations, such as founding team members, peers and experienced colleagues, in the same business. These cohesive network social relations were crucial to business development, including software development.</p><p>The present study makes primarily empirical contributions. Its findings indicate that researchers should further explore particularly academic start-ups’ cohesive networks by testing Granovetter’s (1985) embeddedness argument that may provide an excellent theory-testing platform, especially when the analysis is limited to university faculties and their cohesive network’s social relations that generate added value.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Tämä väitöstyö keskittyi tarkastelemaan sosiaalisen uppoutumisen syntymistä taloudellisiin toimiin start-up-yritysten koheesioverkostoissa. Tutkimuksen motiivina oli kiinnostus tutkia aiemmin melko tuntematonta ilmiötä suomalaisessa startup-yrittäjyydessä. Tarkoituksena oli ymmärtää, liittyykö kaikki taloudellinen toiminta luontaisesti yhteenkuuluvien verkostojen sosiaalisiin suhteisiin yritysten alkuvaiheessa sekä tutkimuslähtöisissä että ohjelmistostart-upeissa. Laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin tekemään kohdeilmiö näkyväksi ja ymmärtämään ja tulkitsemaan sitä. Granovetterin kehittämää ns. upotusargumenttia käytettiin tässä teoreettisena perustana.</p><p>Tulosten perusteella akateemisissa, tutkimuslähtöisissä start-up-yrityksissä koheesioverkoston sosiaaliset suhteet voivat jopa merkittävästi auttaa yritystä täydentämään usein aluksi niukkoja henkilöresursseja. Nämä yhtenäisen verkoston sosiaaliset suhteet näyttivät tarjoavan varsin merkittävää tukea perustajille ja perustajaryhmille liiketoiminnan varhaisessa kehityksessä jo ennen yrityksen perustamista.</p><p>Ohjelmistostart-up-yritysten osalta tulokset olivat osittain ristiriitaisia, vaikka myös tiettyjä yhtäläisyyksiä oli. Muutamia vuosia aiemmin toimistotilaa yrityskiihdyttämöstä tai vastaavasta yhteisöstä hankkineet ohjelmistoyritysten perustajat olivat vähitellen, usein epäonnistumisten kautta, muodostaneet tiheitä, kohesiivisia verkostoja. Ne koostuivat ensisijaisesti sosiaalisista suhteista, kuten perustajatiimin jäsenistä, vertaisista ja kokeneista työtovereista samassa liiketoiminnassa. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavatkin osaltaan siihen, että olisi hyödyllistä tutkia lisää erityisesti akateemisten start-up-yritysten koheesioverkostoja, erityisesti jos analyysi rajataan yliopistojen tiedekuntiin ja niiden yhtenäisen verkoston lisäarvoa tuottaviin sosiaalisiin suhteisiin.</p></div>