Opettajat ammatillisina toimijoina inkluusiota edistämässä
Sirkko, Riikka (2020-11-10)
https://urn.fi/URN:ISBN:9789526227337
Kuvaus
Tiivistelmä
Abstract
Since the 1990s, the Finnish education policy has been committed to promoting inclusion and inclusive values. Inclusive education aims to promote the presence, learning and participation of all pupils in educational settings. One inclusive education method is co-teaching, where teachers plan, teach and evaluate students together. Collaboration between teachers requires professional agency, which in this dissertation summary section is understood as an ability that prepares employees for new learning, as well as a process that manifests when employees make choices about their work under different workplace conditions.
This article dissertation examines inclusive education through three sub-studies to answer two research questions: 1) What does a teacher’s professional agency look like in co-teaching practices?; and 2) How can teachers support the realization of inclusion? The data for sub-studies I and II were collected using an electronic questionnaire and analyzed via qualitative content analysis. Sub-study III, meanwhile, consisted of photographs taken by students and discussions alongside them, which were analyzed using a phenomenological approach.
The research results showed that the definition of inclusion is unclear for teachers, even when their workplace has used an element of inclusive education. Furthermore, some pedagogical methods even featured practices that categorize and exclude students. In their work, several teachers implemented co-teaching in a way that deviated from the traditional definition of co-teaching, broadening its definition. The teachers also described that co-teaching had increased learning at work.
Co-teaching, in which professional development, interactions between teachers, trust in one another and a similar perception of teaching are realized, can be described as a situation where co-teachers have reached a level of collective agency. At that point, teachers have a common vision of their work and its purpose, and a desire to reflect on their work together.
Tiivistelmä
Suomalainen koulutuspolitiikka on 1990-luvulta saakka sitoutunut edistämään inkluusiota ja sen arvoja. Inklusiivisella kasvatuksella pyritään edistämään kaikkien oppilaiden läsnäoloa, oppimista ja osallisuutta kasvatusympäristöissä. Yksi inklusiivisen opetuksen keino on yhteisopettajuus, jolla tarkoitetaan useamman opettajan toteuttamaa yhteistä opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Opettajien välinen yhteistyö edellyttää opettajilta ammatillista toimijuutta, joka käsitetään tämän väitöstutkimuksen yhteenveto-osassa kyvyksi, joka valmistaa työntekijöitä uuden oppimiseen sekä prosessiksi, joka ilmenee työntekijöiden tehdessä työtään koskevia valintoja työpaikan erilaisissa olosuhteissa.
Tässä artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan seuraavia tutkimuskysymyksiä kolmen osatutkimuksen kautta: 1) Millaiselta näyttää opettajan ammatillinen toimijuus yhteisopetuksen käytänteissä? ja 2) Kuinka opettajat voivat tukea inkluusion toteutumista? Osatutkimusten I ja II aineisto on koottu sähköisellä kyselylomakkeella ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Osatutkimus III koostuu oppilaiden ottamista valokuvista ja keskusteluista niiden äärellä ja analyysissa on käytetty fenomenologista lähestymistapaa.
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että inkluusio määritelmänä oli vielä epäselvä, vaikka työssä toteutettiin inklusiivisen opetuksen elementtejä. Joissakin pedagogisissa menetelmissä oli kuitenkin havaittavissa oppilaita kategorisoivia ja poissulkevia toimintatapoja. Useat opettajat olivat työssään toteuttaneet yhteisopetusta perinteisestä yhteisopetuksen määritelmästä poikkeavalla tavalla laajentaen yhteisopetuksen määritelmää. Opettajat kuvasivat yhteisopettajuuden lisänneen työssä oppimista. Yhteisopettajuutta, jossa toteutuivat ammatillinen kehittyminen, opettajien välinen vuorovaikutus, luottamus toiseen sekä samanlainen käsitys opettajuudesta, voidaan kuvata tilanteeksi, jossa yhteisopettajat ovat saavuttaneet kollektiivisen toimijuuden tason. Kollektiivisen toimijuuden tasolla opettajilla on yhteinen näkemys työstä ja sen tarkoituksesta sekä halua yhteiseen työn reflektointiin.
Original papers
Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.
Sirkko, R., Takala, M., & Wickman, K. (2018). Co-Teaching in Northern Rural Finnish Schools. Education in the North, 25(1-2), 217–237. https://doi.org/10.26203/HXX9-KR24
Sirkko, R., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen. Kasvatus & Aika, 14(1), 26–43. https://doi.org/10.33350/ka.79918
Sirkko, R., Kyrönlampi, T., & Puroila, A.-M. (2019). Children’s Agency: Opportunities and Constraints. International Journal of Early Childhood, 51(3), 283–300. https://doi.org/10.1007/s13158-019-00252-5
Osajulkaisut
Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.
Sirkko, R., Takala, M., & Wickman, K. (2018). Co-Teaching in Northern Rural Finnish Schools. Education in the North, 25(1-2), 217–237. https://doi.org/10.26203/HXX9-KR24
Sirkko, R., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen. Kasvatus & Aika, 14(1), 26–43. https://doi.org/10.33350/ka.79918
Sirkko, R., Kyrönlampi, T., & Puroila, A.-M. (2019). Children’s Agency: Opportunities and Constraints. International Journal of Early Childhood, 51(3), 283–300. https://doi.org/10.1007/s13158-019-00252-5
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34164]