Risk factors for sciatica

Euro, Ulla (2019-08-20)
 
Avaa tiedosto
Lataukset: 


Euro, Ulla
University of Oulu
20.08.2019
Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789526222912

Kuvaus

Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 30 August 2019, at 12 noon
Tiivistelmä

Abstract

Sciatica is a common musculoskeletal disorder, especially among the working-age population. It causes huge costs to society through work absenteeism and hospital treatments. The common cause of sciatica is the herniated lumbar disc compressing the nerve root. The neurological deficit resulting from this compression can be either sensory or motor-related. Earlier studies have shown both genetic and environmental factors to exist in the aetiology of sciatica.

The aim of this study was to investigate how individual, physical and work-related risk factors associate with sciatica, and to determine the prevalence of sciatic pain among Finnish adolescents. The data used in this study were from large, population-based Finnish surveys: the Northern-Finland Birth Cohort 1986, the Mobile Clinic Health Examination Survey, the Mini-Finland Health Survey, Health 2000, the Young Finns Study, and the Helsinki Health Studies.

The results of this study showed that sciatic symptoms are already common among adolescents. Young women in particular reported sciatic pain more often than men. Low back pain at the age of 16 predicted sciatic pain at the age of 18. Physically demanding work, smoking and obesity were found to predict an increased risk of hospitalization for sciatica. In the Mobile Clinic Health Examination Survey, leisure-time physical activity protected men from hospitalization for sciatica, whereas among women obesity increased this risk. Occupation also modified the effects of various risk factors. In the Mini-Finland Health Survey, overweight and obese participants who had been exposed to whole body vibration in their work were at a higher risk of hospitalization due to sciatica. In addition, lifting and carrying heavy objects at work, or sedentary work involving the handling of heavy objects predicted an increased risk of hospitalization for sciatica. Heavy or very heavy work protected against hospitalization for sciatica. A meta-analysis of four prospective cohort studies showed that walking and cycling to work reduced the risk of hospitalization for sciatica.

This thesis extends our knowledge regarding the risk factors for sciatica. Its results show that these risk factors are complex and can modify each other’s effects. Thus, further research on the interactions of the various risk factors is needed.

 

Tiivistelmä

Iskias on etenkin työikäisten keskuudessa yleinen sairaus, joka aiheuttaa paljon työkyvyttömyyttä ja sairaalahoitoja ja siten kustannuksia yhteiskunnalle. Iskiaksen taustalla on yleensä välilevyn pullistuma, joka painaa hermojuuria. Hermojuuren puristuksesta aiheutuva neurologinen puutosoire voi olla joko sensorinen tai motorinen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet iskiaksen taustalla olevan sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksilöllisten, fyysisten ja työhön liittyvien riskitekijöiden yhteyttä iskiakseen sekä tutkia iskiaskivun yleisyyttä suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin laajoja väestöpohjaisia suomalaisia aineistoja: Pohjois-Suomen syntymäkohorttia 1986, Autoklinikka- ja Mini-Suomi-aineistoja sekä Terveys 2000-, Young Finns- ja Helsinki Health Study -tutkimuksia.

Tutkimuksessa selvisi, että iskiasoireet ovat yleisiä jo nuorilla aikuisilla ja etenkin naiset raportoivat iskiaskipua useammin miehiin verrattuna. 16-vuotiaana ilmennyt alaselkäkipu oli myös yhteydessä iskiasoireisiin 18 vuoden iässä. Työn fyysisen rasittavuuden, tupakoinnin ja lihavuuden todettiin lisäävän sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä. Autoklinikka-aineistossa vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus suojasi miehiä sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta, naisilla taas ylipaino lisäsi iskiaksen riskiä. Lisäksi ammatti näytti muokkaavan riskitekijöiden assosiaatioita. Mini-Suomi-aineistossa ylipainoiset ja lihavat henkilöt, jotka olivat altistuneet työssään koko kehon tärinälle, olivat korkeammassa riskissä sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen suhteen. Töissä raskaiden esineiden nostaminen tai kantaminen tai painavien esineiden käsittelyä sisältävä istumatyö lisäsivät myös iskiaksen riskiä. Raskas tai erittäin raskas fyysinen työ taas näytti suojaavan sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta. Neljän prospektiivisen kohorttitutkimuksen meta-analyysissä selvisi, että työmatkapyöräily tai -kävely vähensivät sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä.

Tämä väitöstutkimus kasvattaa ymmärtämystä iskiaksen taustalla olevista riskitekijöistä. Tulokset osoittavat, että iskiaksen riskitekijät ovat moniulotteisia ja voivat muokata toistensa vaikutuksia, joten lisätutkimusta eri riskitekijöiden välisistä interaktioista tarvitaan.

 

Original papers

Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.

  1. Karjalainen, U., Paananen, M., Okuloff, A., Taimela, S., Auvinen, J., Männikkö, M., & Karppinen, J. (2013). Role of Environmental Factors and History of Low Back Pain in Sciatica Symptoms Among Finnish Adolescents. Spine, 38(13), 1105–1111. https://doi.org/10.1097/brs.0b013e318287fb3a

  2. Euro, U., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., Karppinen, J., & Heliövaara, M. (2017). Risk factors for sciatica leading to hospitalization. European Spine Journal, 27(7), 1501–1508. https://doi.org/10.1007/s00586-017-5182-8

  3. Euro, U., Heliövaara, M., Shiri, R., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., & Karppinen, J. (2019). Work-related risk factors for sciatica leading to hospitalization. Scientific Reports, 9(1). https://doi.org/10.1038/s41598-019-42597-w

    Self-archived version

  4. Shiri, R., Euro, U., Heliövaara, M., Hirvensalo, M., Husgafvel-Pursiainen, K., Karppinen, J., … Lallukka, T. (2017). Lifestyle Risk Factors Increase the Risk of Hospitalization for Sciatica: Findings of Four Prospective Cohort Studies. The American Journal of Medicine, 130(12), 1408–1414.e6. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2017.06.027

 

Osajulkaisut

Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.

  1. Karjalainen, U., Paananen, M., Okuloff, A., Taimela, S., Auvinen, J., Männikkö, M., & Karppinen, J. (2013). Role of Environmental Factors and History of Low Back Pain in Sciatica Symptoms Among Finnish Adolescents. Spine, 38(13), 1105–1111. https://doi.org/10.1097/brs.0b013e318287fb3a

  2. Euro, U., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., Karppinen, J., & Heliövaara, M. (2017). Risk factors for sciatica leading to hospitalization. European Spine Journal, 27(7), 1501–1508. https://doi.org/10.1007/s00586-017-5182-8

  3. Euro, U., Heliövaara, M., Shiri, R., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., & Karppinen, J. (2019). Work-related risk factors for sciatica leading to hospitalization. Scientific Reports, 9(1). https://doi.org/10.1038/s41598-019-42597-w

    Rinnakkaistallennettu versio

  4. Shiri, R., Euro, U., Heliövaara, M., Hirvensalo, M., Husgafvel-Pursiainen, K., Karppinen, J., … Lallukka, T. (2017). Lifestyle Risk Factors Increase the Risk of Hospitalization for Sciatica: Findings of Four Prospective Cohort Studies. The American Journal of Medicine, 130(12), 1408–1414.e6. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2017.06.027

 
Kokoelmat