Keittolipeä- ja massa-analyysi sellun keitossa ja pesussa

Abstract

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Sellun keiton säädön kannalta keittolipeäanalyysi mahdollistaa parhaassa tapauksessa ligniinin erotuksen seurannan ja siihen liittyvän säädön halutun kapan aikaansaamiseksi. Vuokeitossa viive keittovyöhykkeen ja puskun välillä vaikeuttaa osaltaan säätöä. Lisäksi puskukapan mittausvirheet häiritsevät säätöä. ABB:n keittolipeäanalysaattori mittaa keittolipeästä alkaliväkevyyden johtokykymittauksella, ligniinipitoisuuden UV-absorptiolla ja kiintoainepitoisuuden taitekertoimen perusteella. Analysaattori kalibroidaan kullekin keittimelle erikseen noin kahden viikon koejakson perusteella. Analysaattorin kiintoainemäärityksellä voidaan edelleen kalibroida sen johtokykymittausta. Keiton H-tekijämallia voidaan korjata alkali- eli johtokykymäärityksellä epälineaariseksi. Analysaattorimääritysten toistettavuudet ovat hyviä, koska eri määritysten vaihtelut liukuvan keskiarvon ympärillä ovat alle 2...3,5 %. </p><p>Puskukapan mittaus on-line -analysaattorilla voidaan tehdä noin 6 minuutin välein ja kappa-analysaattoria käytetään nykyään yleisesti keittimen ja koko kuitulinjan säädöissä. Kappa-analysaattorin antama lukema poikkeaa laboratoriokapasta, koska massan kuituuntuminen alentaa analysaattorikappaa. Erot laboratorio- ja analysaattorikappojen välillä voivat olla useita kappayksikköjä. Myös muita keittoprosessin säätöä parantavia mittauksia ja laskelmia on esitetty lyhyesti ja luettelomaisesti. Eri mittauksille ja keiton H-tekijälle on käytettävissä erilaisia korjaavia tekijöitä. Lisäksi tässä tarkastelussa korostui mittausten kalibrointi ja liitännät muihin prosessin osiin hakesyötön ja pesujen kautta. Vuokeiton analysoinnissa on myös tärkeää käsitellä oikein materiaalin liike keittimessä. </p></div>