The emerging practices of modern budgeting and the role of controller

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>The presumed dominance of the traditional annual budgeting process as a cornerstone of management control has been called into question in recent years. Various new developments in budgeting have been seen replacing or complementing organisations’ conventional budgeting. The dissertation provides a comprehensive picture of these new budgetary practices and their implications for management accounting work, through investigation of the fragmentation among various purposes of budgeting and of the ways in which the role of controller and new budgetary practices can complement each other.</p><p>The dissertation is composed of four inter-related essays, which provide qualitative evidence of how firmly established practices such as budgeting change and what implications the change has for the conflicting purposes of budgeting. It also provides insight into the ways controllers are able to build holistic view of the totality of budgetary control and compile new accounting information.</p><p>The empirical findings presented in the dissertation give rise to novel concept of <em>fragmentation</em>, which can be defined as an arrangement wherein a new mix of diverse controls is used to serve several purposes of budgeting and a single budgeting process is either replaced with or complemented by other control mechanisms. Fragmentation can serve as a common denominator for recent developments in budgeting but also aid in understanding the variation in new budgetary practices. Fragmentation of budgeting makes the boundaries of a budgetary system blurred but also enables designing flexibility into the control system itself. For the role of controller, fragmented budgetary practices mean co-ordinating the linkages between various budget-related methods, wider communication and interaction with organisational actors, new business-oriented skills related to key purposes of budgeting, and a growing professional role in increasing the ‘realism’ of accounting information in the lateral budgetary planning process.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Perinteisen vuosibudjetoinnin valta-asemaa johdon ohjausjärjestelmien kulmakivenä on alettu kyseenalaistaa viime vuosina. Budjetoinnin uudet kehityssuuntaukset näyttäisivät joko korvaavan tai täydentävän vakiintunutta budjetointikäytäntöä organisaatioissa. Tämä väitöskirja tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan uusista käytännöistä, sekä niiden vaikutuksista johdon laskentatoimen työhön. Väitöskirja tutkii budjetoinnin eri tehtävien pirstaloitumista sekä sitä, miten controllerin rooli ja uudet budjetointikäytännöt voivat toimia toisiaan täydentävästi.</p><p>Väitöskirja muodostuu neljästä toisiinsa liittyvästä esseestä, jotka tuovat laadullisen tutkimuksen keinoin esille, kuinka vakiintunut käytäntö, kuten budjetointi, muuttuu, ja mitä vaikutuksia tällä muutoksella on budjetoinnin eri tehtäviin. Tutkimus tarjoaa myös käsityksen siitä, miten kontrollerit muodostavat kokonaiskuvan budjetoinnillisesta ohjausjärjestelmästä ja tuottavat uutta laskentatoimen informaatiota.</p><p>Tämä väitöskirja kuvaa budjetoinnin muutosta käsitteellä pirstaloituminen (fragmentation). Se voidaan määritellä järjestelyksi, jossa uutta, erilaisten ohjausmenetelmien yhdistelmää käytetään palvelemaan budjetoinnin eri tehtäviä, ja jossa yksittäinen budjetointiprosessi joko korvautuu tai täydentyy muilla ohjausmekanismeilla. Tämä käsite tarjoaa yhteisen nimittäjän viimeaikaisille budjetoinnin kehityssuuntauksille, mutta auttaa myös ymmärtämään paremmin budjetoinnin eri variaatioita. Budjetoinnin pirstaloituminen hämärtää budjetointijärjestelmän rajat, mutta mahdollistaa myös joustavuuden suunnittelun järjestelmään itsessään. Kontrollerin roolin näkökulmasta budjetoinnin pirstaloituminen merkitsee budjetoinnin eri menetelmien välisten yhteyksien koordinointia, laajempaa kommunikaatiota ja vuorovaikutusta organisaation eri toimijoiden kanssa, uusien liiketoimintaorientoituneiden taitojen lisääntymistä sekä ammatillisen roolin korostumista laskentainformaation realismin parantamisessa budjetoinnin lateraalisessa suunnitteluprosessissa.</p></div>