Paperikoneen katkoherkkyysindikaattori

Abstract

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää syitä paperiradan katkoihin sekä katkotiheysalueen ennustavan indikaattorin kehittäminen paperikoneelta ja sitä edeltävistä prosessivaiheista kerättyihin mittaustietoihin pohjautuen. Tuloksena saatava järjestelmä antaisi operaattoreille jatkuvan tiedon katkoherkkyydestä havainnollisessa muodossa. Indikaattorit on toteutettu Case Based Reasoning- tyyppisinä sovelluksina lingvististen yhtälöiden menetelmää käyttäen. Kehitystyökaluna on ollut lingvististen yhtälöiden menetelmään perustuva FuzzEqu Toolbox Matlab -ympäristössä. </p><p>Mittaustietojen analysointi on perustunut prosessin erilaisten toimintaolosuhteiden vertailuun. Kahteen eri indikaattoriversioon on sisällytetty kaikkiaan 32 eri prosessimuuttujaa. Indikaattorit vertaavat on-line mittauksia mallinnettuihin esimerkkitapauksiin tietokannassa ja antavat ulostulona arvion katkoherkkyydestä. Molemmat versiot on testattu simuloimalla ja käytännön koeajojakin on suoritettu. Molemmat indikaattoriversiot näyttävät pystyvän tunnistamaan muutamia katkoihin johtavia tilanteita ja näin ollen toimivat tällä hetkellä jokseenkin odotetusti. </p><p>Tällä hetkellä indikaattorit toimivat paperitehtaan verkkoon kytketyssä PC-tietokoneessa. On-line mittaukset luetaan automaatiojärjestelmästä DDE-linkin kautta. Pidempien testausjaksojen toteuttamiseksi ja varsinaista käyttöönottoa varten kehitetään tietokantajärjestelmää mittaustietojen ja tulosten käsittelyn apuvälineeksi. Testauksen jälkeen molemmat indikaattorit yhdistetään siten, että käyttöönotettava indikaattori sisältää eniten katkoherkkyyteen vaikuttavat muuttujat molemmista versioista. </p><p>Tässä raportissa esitetään katkoherkkyysindikaattorin kehitystyön eri vaiheet, lähtien mittaustietojen esikäsittelystä ja päättyen käytännön koeajoihin paperikoneella. Tulokset perustuvat Paperikoneen katkoherkkyysindikaattorin kehitysprojektiin, joka oli osana TEKES:n rahoittamaa Työkaluympäristöt ja kehitysmenetelmät (TOOLMET) projektia. Projekti alkoi menetelmätutkimuksena vuonna 1995 ja on päättynyt tammikuussa 2000. </p></div>