Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) -hanke : loppuraportti

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>The Senior Living of the Future study examined the suitability of the current housing stock and built environment for the aging population and presented the grounds for solutions in which seniors live at home with the support of services. The participants of the research project’s Oulu entity were the Laboratories of Planning and Urban Design and Building Renovation of the Department of Architecture at the University of Oulu, the Department of Nursing Science at the University of Tampere, and the Future Home Institute at the University of Art and Design Helsinki. In addition to the Oulu entity, the multidisciplinary Senior Living of the Future project entity also included the Laboratory of Automation Technology at the Helsinki University of Technology, the Technical Research Centre of Finland, and the R&D sector of Rautakesko Oy together with the Work Efficiency Institute. The National Technology Agency of Finland was the principal financier of the project. The project began at the end of 2003 and ended in March 2006.</p><p>Most seniors of the future will live in the currently existing housing stock, since the yearly rate of renewal of the housing stock is 1–2% and only a portion of new construction can be directed toward special groups like seniors. Senior living of the future will be shaped on the basis of the individual choices and preferences of the senior citizens themselves. According to the results, a large share of seniors wanted to move at some stage into a senior apartment located in an ordinary multistory apartment building that has been renovated to make it safe and free of obstructions. Many would move into a home for seniors where all the apartments are intended for over-55-year-olds, and the third most desired alternative was an assisted living facility. Only 1% of the respondents wanted to move into a nursing home.</p><p>Generic needs that unify individual seniors consist of factors related to independence, togetherness, time and environment. They are evident as the need for letting go, one’s own place to pursue hobbies, helping, social interaction, maintaining routines and habits, continuity, participation and belonging somewhere, and one’s own turf.</p><p>The study examined the suitability of the stairway halls and common facilities of multistory residential apartment buildings constructed in the 1950s to 1980s for senior living in their present state and after renovation. At the same time the study investigated possible unused resources. On the basis of the examined sites, it was possible to make generalizations regarding buildings’ deficiencies and on the other hand their good features based on when they were constructed. The study also assessed the possibility of combining solutions to functional deficiencies with renovation measures that improve the buildings’ technical condition. Planning of apartment building yards usually has not taken the needs of senior citizens into consideration. When planning rearrangement of yards, parking, elimination of obstructions and so-called non-measurable quality factors like visual esthetics emerged as important factors.</p><p>Neighborhoods with small housing units were considered pleasant because of their peacefulness and verdancy. One’s own yard, in particular, was an essential part of living. Seniors living in a single-family home did not want to start major renovations or modifications of their residence. The benefit of remodeling was considered short-lived.</p><p>Nighttime measurements indicated that the air quality of bedrooms in both apartment buildings and small housing units was very bad.</p><p>From the standpoint of seniors, positive living environments were well maintained, scenically or historically valuable built environments, or natural environments. According to seniors, old building need worthy renovation, not demolition. They desired to see the layers of time in the surroundings. Buildings that show no regard for the local heritage, such as service stations and their surroundings and single-story, flat-roofed commercial buildings, were considered negative.</p><p>Seniors usually have great difficulty handling development tasks themselves. It is also difficult to get someone to do minor repairs, especially in the summer. There is a need for comprehensive renovation service that includes planning, implementation and acquiring necessary permits.</p><p>There is a demand for home automation functions, including home robotics. Technology and aging fit together if the technology starts from seniors’ own needs, improves their capacity to cope at home, improves safety, and allows them to keep in contact and acquire help. These needs await functional, sufficiently inexpensive solutions.</p><p>There are very large markets for Finnish wellness technology, including advanced housing renovation concepts, in Japan and many European countries.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Tulevaisuuden senioriasuminen -tutkimuksessa on selvitetty nykyisen rakennuskannan ja rakennetun ympäristön soveltuvuutta ikääntyvälle väestölle sekä esitetty ratkaisumallien perusteet seniorien kotona asumiselle palvelujen tukemana. Tutkimushankkeen Oulu-kokonaisuuteen ovat osallistuneet Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston korjausrakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun laboratoriot, Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos ja Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institute. Monitieteiseen TSA-hankekokonaisuuteen ovat Oulu-kokonaisuuden lisäksi kuuluneet Teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan laboratorio, VTT sekä Rautakesko Oy tuotekehitysosiollaan yhteistyössä Työtehoseuran kanssa. Hankkeen päärahoittaja on ollut Tekes. Hanke alkoi loppuvuodesta 2003 ja päättyi maaliskuussa 2006.</p><p>Suurin osa tulevaisuuden senioreista asuu nykyisessä jo rakennetussa asuntokannassa, koska asuntokanta uudistuu 1–2 % vuosivauhdilla ja uudistuotannostakin vain osa voi kohdistua erityisryhmille kuten senioreille. Tulevaisuuden senioriasuminen tulee muotoutumaan seniorikansalaisten omien yksilöllisten valintojen ja mieltymysten perusteella. Tulosten mukaan iso osa senioreista halusi muuttaa jossain vaiheessa tavallisessa kerrostalossa sijaitsevaan senioriasuntoon, joka olisi perusparannettu turvalliseksi ja esteettömäksi. Useat muuttaisivat senioritaloon, jonka kaikki asunnot olisi osoitettu yli 55-vuotiaille, kolmanneksi suosituin muuton kohde oli palvelutalo. Vanhainkotiin halusi muuttaa vain 1 % vastaajista.</p><p>Senioreiden yksilöitä yhdistäviksi geneerisiksi tarpeiksi muodostuvat itsenäisyyteen, yhdessäoloon, aikaan sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Nämä ilmenevät tarpeina irtiottoihin, omaan askartelupaikkaan, auttamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, rutiinien ja toimintatapojen ylläpitämiseen, jatkuvuuteen, osallistumiseen ja johonkin kuulumiseen sekä reviireihin.</p><p>Tutkimuksessa selvitettiin 1950–1980-lukujen asuinkerrostalojen asuntojen, porrashuoneiden ja yhteisten tilojen soveltuvuutta senioriasumiseen nykyisellään sekä perusparantamisen jälkeen. Samalla selvitettiin myös mahdollisia käyttämättömiä resursseja. Tutkimuksen kohteiden perusteella voitiin tehdä yleistyksiä talojen puutteista ja toisaalta hyvistä ominaisuuksista rakentamisajankohdan mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös toiminnallisten puutteiden ratkaisemisen yhdistämistä teknisen kunnon kohentamiseen liittyviin perusparannustoimenpiteisiin. Asuinkerrostalojen pihojen suunnittelussa ei seniorikansalaisten tarpeita yleensä ole otettu huomioon. Pihojen uudelleen järjestelyä suunniteltaessa pysäköinnin ohella nousivat esteettömyys ja ns. ei-mitattavat laatutekijät kuten visuaalisuus tärkeiksi tekijöiksi.</p><p>Pientaloasuinalueet koettiin miellyttävinä rauhallisuuden ja vehreyden vuoksi. Varsinkin oma piha oli oleellinen osa asumista. Omakotitalossa asuvat seniorit eivät halunneet ryhtyä suuriin perusparannus- ja muutostöihin asunnossaan. Muutoksen tuoma hyöty koettiin lyhytikäiseksi.</p><p>Sekä kerrostalojen että pientalojen makuuhuoneiden ilmanlaatu todettiin yön aikana tehdyissä mittauksissa erittäin huonoksi.</p><p>Asuinympäristöstä seniorin kannalta todettiin, että positiivisina pidettiin paikkoja, jotka olivat hyvin hoidettuja, maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä tai luonnonympäristöjä. Seniorien mukaan erityisesti vanhat rakennukset kaipaisivat arvoisensa kunnostuksen, eivät purkamista. Ympäristöltä toivottiin ajallista kerroksellisuutta. Negatiivisiksi koettiin rakennukset, jotka ovat paikallisperinteestä piittaamattomia, kuten esimerkiksi huoltoasemat ympäristöineen ja yksikerroksiset, tasakattoiset kaupparakennukset.</p><p>Senioreilla on tavallisesti hyvin suuria vaikeuksia itse hoitaa rakennuttamistehtäviä. Lisäksi tekijöiden saaminen pieniin korjauksiin on ongelma erityisesti kesäisin. Korjausrakentamisen kokonaispalveluille, joihin kuuluvat suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös tarvittavien lupien hankkiminen, olisi tarvetta.</p><p>Kotiautomaatiotoiminnoille, myös kotirobotiikalle, on olemassa kysyntää. Teknologia ja ikääntyminen sopivat yhteen, jos teknologia lähtee seniorien omista tarpeista ja parantaa kotona selviytymistä ja turvallisuutta sekä mahdollistaa yhteyksien pitämisen ja avun saannin. Nämä tarpeet odottavat toimivia ja riittävän edullisia ratkaisuja.</p><p>Suomalaiselle hyvinvointiteknologialle mukaan lukien kehittyneet asuntojen perusparannuskonseptit on erittäin suuret markkinat Japanissa ja myös monissa Euroopan maissa.</p></div>