Kun työ tulee hymyillen kotiin : suomalaisen perhepäivähoidon 50 vuoden tarina 1960-luvulta 2010-luvulle

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>Family day care is a global form of children’s day care. It has formed part of the official daycare system mainly in the Nordic welfare states. There has been municipal family day care in Finland ever since the mid-1960s. The purpose of this study is to write down the history of Finnish family day care for a period of approximately 50 years, i.e. from its early days all the way to the 2010s. This has not been done before. In terms of the research subject and approach, this study is multidisciplinary. It is about education, especially early childhood education. It is also about historical and social science.</p><p>The research data consists of public administration regulations, directions, statistics and parliamentary debates. Another main source of data are the archive materials kept by municipalities and organizations. A third source is provided by research and other literature on the field, as well as contemporary press reports. The fourth set of data collected for the purposes of this study are the interviews conducted on a comprehensive tour of various municipalities. The analysis is carried out using content analysis, and the study is based on the theory of social ecology. The study deals with family day care in more depth than my dissertation did (Välimäki 1998) and is in this sense a post-doc study.</p><p>The study provided, first of all, detailed knowledge and the story of how and by whom family day care was brought within the sphere of the welfare state and as part of the 1973 Day Care Act. In those days of early development, family day care was an object of collective interest. In addition to the government, the main actors included organizations, municipalities, students and contemporary press. The study also establishes the place of family day care in the overall system of day care administration under the Day Care Act and examines its position in the Early Childhood Education and Care Act. A third research perspective is formed by the experiential knowledge of people who have been working within family day care, with reflections of both the structures and development of their work. A view of the distinctive nature of early childhood education in family day care is formed especially through the descriptions provided by about one hundred family day care minders. The study also discusses the future of family day care.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Perhepäivähoito on globaali lasten päivähoidon muoto, joka lähinnä pohjoisissa hyvinvointivaltioissa on ollut osana virallista päivähoitojärjestelmää. Kuntien ylläpitämää perhepäivähoitoa on Suomessa ollut 1960-luvun puolivälistä alkaen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kirjoittaa suomalaisen perhepäivähoidon historia noin 50 vuoden ajalta eli alkuajoistaan 2010-luvulle saakka. Sitä ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimus on tutkimuskohteensa ja tutkimusnäkökulmansa takia monitieteinen. Se on kasvatustiedettä ja siinä erityisesti varhaiskasvatusta. Se on myös historiatiedettä ja yhteiskuntapolitiikkaa.</p><p>Tutkimusaineisto muodostuu julkishallinnon säädöksistä, ohjeista, tilastoista sekä valtiopäiväkeskusteluista. Toinen keskeinen tutkimusaineisto muodostuu kuntien ja järjestöjen arkistomateriaaleista. Kolmantena aineisto-osiona on alan tutkimus- ja muu kirjallisuus sekä aikalaislehdistö. Neljäntenä ja tätä tutkimusta varten kerättynä tutkimusaineistona on laajan kuntakierroksen yhteydessä kerätty haastattelumateriaali. Analyysi on ollut sisällön analyysia. Tutkimuksen taustana on sosiaalisen ekologian teoria. Tutkimus syventää perhepäivähoidon osalta vuonna 1998 tekemääni väitöskirjaa ja on siihen nähden postdoc-tutkimus.</p><p>Tutkimus tuotti ensinnäkin yksityiskohtaisen tiedon ja tarinan siitä, millä tavoin ja keiden toimesta perhepäivähoito tuotiin hyvinvointivaltion piiriin ja osaksi vuoden 1973 päivähoitolakia. Perhepäivähoito oli tuolloin kehkeytymisaikanaan kollektiivisen mielenkiinnon kohteena. Keskeiset toimijat olivat valtion ohella järjestöjä, kuntia, opiskelijoita ja aikalaislehdistöä. Tutkimus myös paikantaa perhepäivähoidon aseman päivähoitolain aikaisessa hallinnon tuottamassa päivähoitokokonaisuudessa sekä tarkastelee sen asemaa varhaiskasvatuslaissa. Kolmas tutkimusnäkökulma muodostuu perhepäivähoidon piirissä toimineiden kokemuksellisesta tiedosta niin reflektiona rakenteisiin kuin työn kehittämiseen. Erityisesti noin sadan perhepäivähoitajan kuvaamana muodostuu käsitys perhepäivähoidon omaleimaisesta varhaiskasvatuksesta. Tutkimuksessa pohditaan myös perhepäivähoidon tulevaisuutta.</p></div>