Potilastietojärjestelmiin liitetyt erikoisalakohtaiset erillisjärjestelmät julkisessa erikoissairaanhoidossa 2014–2020

Abstract

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Terveydenhuollossa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä. Niistä keskeisimpänä voidaan mainita potilastietojärjestelmät, joita käytetään niin potilaiden hoitotietojen kirjaamiseen kuin palvelujen ja toimenpiteiden ajanvaraamiseenkin. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kuuluvat oleellisina myös erillisjärjestelmät, jotka ovat erityistä toimintaprosessia tai erikoisalaa varten hankittuja järjestelmiä. Erillisjärjestelmiä on Suomessa eri lähteiden ja määritelmien mukaan kymmenistä jopa tuhansiin, ja erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä ja pirstaloitunut tietojärjestelmäkokonaisuus haittaavat muun muassa kliinisen työn sujuvuutta.</p><p>Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys erillisjärjestelmien tuotemerkkien ja käytön tämänhetkisestä tilanteesta julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä selvittää erillisjärjestelmien integraatioaste eli missä määrin ne ovat käytettävissä ydinpotilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä ajallista vertailua pyrkimyksenä muodostaa kuva siitä, mihin suuntaan erillisjärjestelmien käytössä ollaan menty ja mihin suuntaan mahdollisesti ollaan menossa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuonna 2020 kerättyä terveydenhuollon organisaatiokyselyn osa-aineistoa sekä vertailemalla sitä vuoden 2017 ja 2014 aineistoihin vastaavilta osin.</p><p>Tutkimuksen perusteella erillisjärjestelmien integraatioaste on kasvanut vuodesta 2017 ja voidaan olettaa, että sen suunta on vastaisuudessakin samanlainen. Kolmen viimeisimmän kyselyn aikana erillisjärjestelmien käyttö eri erikoisaloilla on kaikkiaan yleistynyt sairaanhoitopiirien keskuudessa, ja käytössä olevien tuotemerkkien määrä on niin ikään pääasiassa lisääntynyt. Niiden osalta valtakunnalliset uudistukset ja hankkeet terveydenhuollossa saattavat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan jatkossa. Tulosten perusteella erikoisalakohtaisten erillisjärjestelmien käytön yleisyys sairaanhoitopiireissä ei kulje käsi kädessä tuotemerkkien määrän tai integraatioasteen kanssa, ja erikoisalojen välillä oli havaittavissa isojakin eroja näiden muuttujien osalta. Erillisjärjestelmien runsaasta määrästä voidaan päätellä, että erikoisalakohtaisten järjestelmien kliininen tarve on yhä olemassa. Laaja järjestelmäkirjo aiheuttaa kuitenkin haasteita, mikä ilmeni ristiriitaisissa vastauksissa koskien erityisesti integraatioastetta.</p></div>

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>There are several different information systems in use in healthcare. The most important of these are electronic health records (EHRs), which are used both to record patient care information and to schedule services and procedures. Healthcare information systems also include auxiliary systems that are acquired for a specific operation or specialty. Depending on the source and definition, there are tens to thousands of auxiliary systems in Finland. The large number of different information systems as well as the fragmented system architecture hinder the clinical workflow, among other things.</p><p>The aims of this study were to gain an understanding of the current situation of the brands and use of specialty specific auxiliary systems in public specialized healthcare as well as to determine the degree of integration of auxiliary systems, that is, the extent to which they are available through the EHR system. In addition, the purpose was to make a comparison over time in order to see whether there are some perceivable trends. The study was carried out by analyzing the sub-data of the Finnish health care organization survey collected in 2020 and comparing it with the data of 2017 and 2014, respectively.</p><p>Based on the study, the degree of integration of specialty specific auxiliary systems has increased since 2017 and it can be assumed that its direction will continue to be similar in the future. In the last three surveys, the use of auxiliary systems in different specialties has become more common among Finland’s hospital districts, and the number of brands in use has also mainly increased. For those variables, however, national reforms and projects in healthcare may change the direction of development in the future. Based on the results, the prevalence of use of specialty specific auxiliary systems in hospital districts does not go hand in hand with the number of brands or the degree of integration. From the large number of auxiliary systems, it can be concluded that there is still a clinical need for them. However, a wide range of systems poses challenges, as evidenced by conflicting responses concerning particularly the degree of integration.</p></div>