Voiko sydänperäistä äkkikuolemaa ennustaa tai estää?

Abstract

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Puolet sydänperäisistä kuolemista on äkillisiä, ja äkkikuolema onkin usein sydänsairauden ensimmäinen oire. Sydänperäinen äkkikuolema johtuu useimmiten äkillisestä sydänsairauden — tavallisimmin sepelvaltimotaudin — pahenemisesta, mikä johtaa nopeaan kammioperäiseen rytmihäiriöön. Tietyillä suuren vaaran potilailla voidaan käyttää rytmihäiriötahdistinhoitoa äkkikuoleman ehkäisemiseksi, mutta suurinta osaa sydänperäisistä äkkikuolemista ei näin voi estää, koska nykyään riskin arvioinnissa käytettävät vaaratekijät tunnistavat vain pienen osan riskipotilaista. Sydänperäistä äkkikuolemaa ennustavia tekijöitä on tutkittu paljon, ja tulevaisuudessa tarvitaan näiden ennustetekijöiden yhdistämistä riskipotilaiden tunnistamisen parantamiseksi. Tällä hetkellä äkkikuoleman riskiä väestössä voidaan parhaiten vähentää ennaltaehkäisemällä sydänsairauksia sekä näiden varhaisella tunnistamisella ja hoidolla.</p></div>

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>Cardiovascular diseases are the most common cause for mortality in Finland. Half of cardiac deaths are sudden and many patients are asymptomatic prior to the event. Sudden cardiac death (SCD) is a result of a sudden change in underlying cardiac disease which leads to lethal ventricular arrhythmias. Coronary artery disease is the most common etiology of SCD. Implanted cardioverter defibrillators (ICDs) are used to prevent SCD, but currently most individuals at risk are not identified. There are many risk factors related to SCD, but more effective combinations of the factors to better identify patients at risk are needed to achieve successful prevention. At the moment, the best method is to prevent, identify and treat the underlying cardiac disease.</p></div>