Diversity of the assessments of a joint leadership model in early childhood education in Finland
Fonsén, Elina; Mäntyjärvi, Marjo (2019-01-01)
Fonsén, E., & Mäntyjärvi, M. (2019). Diversity of the assessments of a joint leadership model in early childhood education in Finland. In Strehmel P., Heikka J., Hujala E., Rodd J., & Waniganayake M. (Eds.), Leadership in Early Education in Times of Change: Research from five Continents (pp. 154-170). Opladen; Berlin; Toronto: Verlag Barbara Budrich. doi:10.2307/j.ctvmd84fc.15/j.ctvmd84fc.15
© 2019 Verlag Barbara Budrich. This Book Chapter is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License (CC BY-SA 4.0).
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739315
Tiivistelmä
Abstract
This article provides the assessments of a joint leadership model based on research in early childhood education (ECE) leadership in the city of Hämeenlinna, Finland. In this new leadership model, each ECE unit was led by a pair of directors, with one responsible for the financial and human resources aspects and the other responsible for the pedagogy and client processes. The aim of the new leadership model was to strengthen the leadership and pedagogy as the core of leadership. The study explored how the staff members evaluated the quality of leadership within several ECE units. Furthermore, this study examined if there were differences in the assessments of the quality of leadership of the pair of two directors. The quantitative data for the study were collected by an electronic questionnaire completed by ECE directors and staff. Statistically significant differences were found in the assessments of the units led by the same director pair. The parallel line in high and low assessments indicated that satisfaction or dissatisfaction with leadership was a holistic way to see the impact of leadership on the organisational culture of the units. The findings drew attention to the question of how the conditions that were necessary for distributed leadership should be supported.
German Abstract
Dieser Artikel stellt die Untersuchung eines Modells geteilter Führung in der Stadt Hämeenlinna in Finnland vor. In diesem neuen Modell wurden die Kindertagesein-richtungen von zwei Führungskräften geleitet, die eine verantwortlich für die finanziellen und personellen Ressourcen und die andere für die Prozesse in der pädagogischen Arbeit und in der Zusammenarbeit mit den Eltern. Die Ziele dieses neuen Leitungsmodells war es, die Führung zu stärken und die Pädagogik in Richtung einer Kernaufgabe von Leitung zu bewegen. Die Studie erkundete, wie das Personal die Qualität der Leitung in mehreren Einrichtungen bewertete. Außerdem prüfte die Studie, ob es Unterschiede in der Einschätzung der Leitungsqualität zwischen den beiden Leitungskräften gab. Die quantitativen Daten der Studie wurden mit einem elektronischen Fragebogen erhoben, der von Fach- und Leitungskräften ausgefüllt wurde. Statistisch signifikante Unterschiede wurden in den Beurteilungen, der Ein-richtungen gefunden, die von den gleichen Leitungstandems geführt wurden. Die parallelen Linien der hohen und niedrigen Bewertungen, deuten darauf hin, dass die Zufriedenheit oder Unzufriedenheit mit der Leitung ein ganzheitlicher Weg ist, um die Wirkung der Leitung auf die Organisationskultur der Einrichtungen zu erkennen. Die Ergebnisse ziehen die Aufmerksamkeit auf die Frage, wie die Bedingungen, die für verteilte Führung notwendig sind, unterstützt werden können.
Tiivistelmä
Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen uuden yhteisen johtajuusmallin arviointia Hämeenlinnassa, Suomessa. Yhteisen johtajuuden mallissa varhaiskasvatusyksiköitä johtaa johtajapari, joista toinen on vastuussa taloudesta ja henkilöstöstä ja toinen johtaja vastaa pedagogiikasta ja asiakasprosesseista. Johtajuusmallin tavoitteena on vahvistaa johtajuutta ja pedagogiikkaa johtamisen keskiössä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan henkilöstön antamia arviointeja johtajuudesta varhaiskasvatusyksiköissä. Tarkastelun kohteena on erityisesti johtajaparien eri yksiköiden arviointien erot. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä johtajilta ja henkilöstöltä. Joidenkin johtajaparien eri yksiköiden henkilöstöjen antamien johtajuusarviointien erot osoittautuivat tilastollisesti merkitseviksi. Sekä korkeat että matalat arvioinnit näyttivät noudattavat samankaltaista yhtenevää linjaa ja näyttäisi siten olevan kokonaisvaltainen organisaation kulttuurinen tapa tarkastella johtajuutta kyseisissä yksiköissä. Tulosten perusteella on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten voitaisiin tukea johtajuuden kehittämisen taustalla olevia organisaation olosuhteita.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]