Ohjauksen laatu sydänhoitajan vastaanotolla pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden arvioimana : poikkileikkaustutkimus

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>The aim of this study was to describe evaluation by patients treated with percutaneous coronary intervention of the quality of counselling by a cardiac nurse at the healthcare center and related background and risk factors and the prevalence of smoking and overweight. The data was collected using Patient Counselling Quality Instrument from patients (n=175) who had had an appointment with a nurse at the primary care unit. The data was analysed statistically. 22% of the patients were smoking and 60% had overweight or obesity. According to the evaluation by the patients, the patient counselling was sufficient concerning lifestyle and medication; however, it was insufficient concerning social support. Relatives were rarely admitted to counselling. As a rule, interaction was good, whereas emotional support was scarce. Counselling was not always planned or patient-centered. The resources of the counselling, especially the knowledge and attitudes of the personnel, were mainly sufficient. Counselling contributed to the patient’s adherence to medication and a healthy lifestyle as well as to weight management. Patients suspended from work without pay as well as unemployed and chronically sick patients were more dissatisfied with the quality of counselling.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden arvioita sydänhoitajan ohjauksen laadusta terveyskeskuksessa ja siihen yhteydessä olevia tausta- ja riskitekijöitä sekä tupakoinnin ja ylipainon yleisyyttä. Aineisto kerättiin Potilasohjauksen laatu -mittarilla perusterveydenhuollossa hoitajan vastaanotolla käyneiltä potilailta (n=175). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Potilaista 22 % tupakoi ja 60 %:lla oli ylipainoa tai lihavuutta. Potilaiden arvioiden mukaan ohjaus oli riittävää elintapoihin ja lääkehoitoon liittyen, mutta puutteellista sosiaalisen tuen osalta. Omaiset otettiin mukaan ohjaukseen harvoin. Vuorovaikutus oli pääosin hyvää, emotionaalinen tuki silti vähäistä. Ohjaus ei ollut aina suunnitelmallista eikä potilaslähtöistä. Ohjauksen resurssit, etenkin hoitohenkilökunnan asiantuntemus ja asenteet, olivat pääosin kunnossa. Ohjaus edisti lääkehoitoon ja terveellisiin elintapoihin sitoutumista sekä painonhallintaa. Lomautetut, työttömät ja pitkäaikaissairaat olivat tyytymättömämpiä ohjauksen laatuun. Ohjausta tulee kehittää huomioiden potilaiden yksilöllisyys, elämäntilanne, omaiset ja ohjauksen tavoitteellisuus. Lisää tutkimusta tarvitaan edelleen hoitotyön käytännön, koulutuksen ja johtamisen tueksi, ohjauksen laadun kehittämiseksi.</p></div>